Madeira ei ole vain väsähtänyt jälkiruokaviini, vaan monipuolinen ja mielenkiintoinen viinityyli, jolla on edessään loistava tulevaisuus. Näin uskovat Madeiran tuottajat, jotka satsaavat nyt laatuun ja ikäännyttämiseen.
Kaukaa katsottuna Madeiran viinitarhat vaikuttavat mosaiikilta: pikkuruiset palstat ovat epäsäännöllisen muotoisia ja köynnösrivit kulkevat eri suuntiin. Madeiran erikoisuus on vanha tapa sitoa köynnökset korkealle pergolaan. Tapa on edelleen käytännöllinen kahdesta syystä: subtrooppinen ilmasto on välillä hyvinkin kostea, ja näin tertut tuulettuvat paremmin. Lisäksi köynnösten alla saatetaan viljellä muita hyötykasveja – merenpohjasta noussut maaperä kun on hyvin hedelmällistä.
Madeiraviinejä valmistaa ja pullottaa nykyään kahdeksan tuottajaa: Justino’s, Madeira Wine Company (brändeillään Blandy’s, Cossart Gordon, Miles ja Leacock’s), Henriques & Henriques, Barbeito, H.M Borges, Pereira d’Oliveira, muista tuotteista hiljattain myös madeiraan laajentanut J.Faria & Filhos sekä maatalousosuuskunnan rahoittama noviisi Madeira Vintners. Tuottajat eivät muutamaa hehtaaria lukuun ottamatta omista viinitarhoja, vaan ostavat rypäleensä yli 2 000 pienviljelijältä – yhteensä vain 490 hehtaarin pinta-alalta.
Viljelijöiden apuna
Madeira Wine Companylle pian 30 vuotta viinejä valmistanut Francisco Albuquerque saapuu historiaa henkivälle, Funchalin sydämessä sijaitsevalle Blandy’s Wine Lodge -vierailukeskukseen hengästyneenä. Hän herättää selvästi kunnioitusta ympärillään, eikä ihme, sillä mies on valittu useana vuonna maailman parhaaksi väkevöityjen viinien valmistajaksi. Blandy’sin lisäksi hänen käsialaansa ovat niin ikään historialliset viinimerkit Cossart Gordon, Leacock’s ja Miles.
”Vietän käytännössä koko kasvukauden viinitarhoilla neuvoen viljelijöitä eri puolilla saarta. Suurin osa yhteistyökumppaneistamme viljelee vanhemmiltaan perimäänsä maatilkkua päivätöidensä ohessa, eivätkä he välttämättä ole kovinkaan perehtyneitä maanviljelyyn. Minun tehtävänäni on varmistaa, että saamme mahdollisimman laadukasta rypälemehua vuodesta toiseen. Autan heitä neuvomalla kaikessa mahdollisessa aina lajikkeen valinnasta lähtien. Minulle kevään merkki on se, kun puhelimeni alkaa piristä”, Francisco vitsailee.
Turistille aina vehreä saari näyttäytyy paratiisina, mutta Franciscon mukaan juuri Madeiran lempeä ilmasto sekä maaperän hedelmällisyys tuottavat paljon työtä.
”Rikkakasvit valtaavat nopeasti hoitamattoman viinitarhan eikä meillä ole lainkaan viileää kautta, jolloin maaperä saisi levätä ja puhdistua viinikasvia kiusaavista organismeista ja eliöistä. Erityisesti saaren pohjoispuolella sataa runsaasti, joten home- ja sienitaudit ovat jokavuotinen uhka.”
Blandy’sin viinit ovat elegantteja. Erityisen mieleenpainuvia ovat tyylikkäästi vanhaa vernissaa ja syksyn lehtiä tarjoileva Verdelho Colheita 2000 sekä suorastaan voimallinen, paahdettua pähkinää ja kahvia uhkuva Sercial Frasqueira 1968.
”Varsinainen sikariviini, eikö!”, Francisco sanoo.
”Ihmiset mieltävät valitettavan usein madeiran ainoastaan jälkiruokaviiniksi. Eri tyyleistä löytyy kuitenkin loistavia kumppaneita aterian jokaiseen kohtaan, myös kalalle ja lihalle.”
Blandy’s Lodgen ravintolassa viinejä ja niille sopivia ruokia maistellaankin vuoden ympäri. Viinien esittely ja paikallinen myynti ovat nousseet turistien ostovoiman myötä uuteen arvoonsa.
”Nykyään madeiran tärkein vientimaa euroissa mitattuna on nimeltään internal export– nimittäin turistin matkalaukku. Kun ikääntyneitä viinejä on kerran päässyt maistelemaan, paluuta ei ole”, varoittaa Francisco silmää iskien.
Laki uusiksi
Barbeiton tila sijaitsee vuoren rinteellä, kaukana kaupungista. Talon tunnistaa madeiratuottajaksi korkeasta avoimesta katoksesta, jonka alla suuret teräsastiat odottelevat uutta viiniä lämmitettäväkseen. Sen sijaan arvokasta sisältöään vaalivat tammitynnyrit on sijoitettu sisähalliin, jonka katto on suunniteltu imemään itseensä auringon lämpöä.
Vuonna 1946 perustettu perheyritys Barbeito on paitsi ainoa luomuviinien tuottaja, myös yksi Tinta Negra -lajikkeen ”vallankumouksellisista”. Tinta Negra kärsi pitkään B-luokan imagosta ja rypäle hyväksyttiin vasta 2015 yhdeksi madeira-viinien valmistuksessa suositelluksi rypälelajikkeeksi Sercialin, Verdelhon, Bualin ja Malvasian sekä miltei kadonneiden mutta erittäin haluttujen Terrantezin ja Bastardon rinnalle. Tinta Negran nousu valioluokkaan oli pitkälti Barbeiton pitkäjänteisen työn ansiota.
Barbeiton tilalla vierailijoista huolehtii Leandro Gouveia, joka ensimmäiseksi haastaa värin perusteella arvioimaan, mitkä laseihin kaadetuista viineistä on tehty valkoisista, mitkä punaisista lajikkeista. Tehtävä on mahdoton. Ikääntyessään kaikki viinit ovat lähtökohdastaan riippumatta muuttuneet ruskean eri sävyihin vaaleasta meripihkasta aina tummaan kahviin.
Leandro puhuu mielellään punaisesta lajikkeesta. ”Tinta Negra yleistyi saarella viinikirvan jälkeen, koska se kestää varsin hyvin saaren vitsauksia ja on runsassatoinen. Viljelijät korjasivat tappioitaan tuottoisalla lajikkeella ja viinien laatu jäi laihaksi – ennen kaikkea kuitenkin köynnösten kohtelusta johtuen”, hän painottaa.
”Kun satoa rajoitetaan riittävästi, ja kellarityöt tehdään hyvin on Tinta Negra aivan yhtä hyvä kuin valkoiset lajikkeet. Viinintekijämme Ricardo Diogo Freitas ymmärsi tämän jo vuosikymmeniä sitten, ja päätti kypsyttää parhaiden palstojen lupaavia vuosikertoja tynnyreissä nähdäkseen, miten ne ikääntyvät. Kun hän lopulta esitteli Lontoossa epävirallisia frasquieirojaan, sokkona maistaneet ammattilaiset eivät olleet uskoa aistejaan.”
Barbeiton viinien tyyli on erittäin raikas: korkea hapokkuus kannattelee niitä makeusasteesta riippumatta eikä makuaisti väsy parinkymmenenkään viinin jälkeen. Erinomaisia tinta negroja ovat talon 20-vuotias sekoite, Single Cask Colheita 2000 ja Frasqueira 1954. Molemmat ovat äärimmäisen tyylikkäitä, hienostuneesti ikääntyneitä ja eloisan moniulotteisia viinejä.
Naisenergiaa
Myös Madeiran uusin tulokas, vuonna 2012 perustettu Madeira Vintners tähyää Barbeiton ohella manner-Euroopan kaltaisiin palstaviineihin. Yhtiö onkin hämmästyttänyt paitsi ilmestymisellään, myös sillä, että yhtiön työntekijät ovat kaikki nuoria naisia. Viinintekijä Lisandra Gonçalves tiivistää uuden yrityksen mission.
”Verrattuina muihin tuottajiin olemme vielä pieni yhtiö, mutta tähtäämme ensisijaisesti laatuun. Frasquieroja emme luonnollisestikaan voi vielä esitellä, mutta uusinta teknologiaa sisältävä laitteistomme mahdollistaa pienten erien selektiivisen käsittelyn sekä mahdollisimman hellävaraisen kypsymisprosessin vauhdittamisen.”
Nuoret viinintekijänaiset on huomattu saarella. Eikä aina vain positiivisessa mielessä.
”Saan joskus hymähtelyä osakseni. Mutta olenkin otettu, että osuuskunta antoi minulle mahdollisuuden näyttää mihin pystyn. Julkaisimme muuten ensimmäisen viisivuotiaan madeiramme näyttävästi juuri naisten päivän kunniaksi”, Lisandra hymyilee.