Aiempi kirjoitukseni poiki vastauksen Ehyt ry:stä. Koska itse toivoin keskustelua alkoholipolitiikasta ja Ehytin viestintäpäällikön Päivi Tiittasen vastaus herätti ajatuksia, ajattelin jatkaa aiheesta hieman.
Ensinkin on hienoa kuulla Ehyt ryn näkevän alkoholin positiivisena asiana, jolla on paljon myönteisiä merkityksiä. Tästä on mukava olla yhtä mieltä.
Valitettavasti tällainen näkökulma ei Ehytin julkisuuteen antamissa kommenteissa ole tähän mennessä näkynyt. Sen sijaan Ehytin harrastama alkoholivastainen lobbaus vaikuttaa saaneen runsaasti palstatilaa eri medioissa. Tähän myös kolumnini tarttui.
Kuten palautteesta voi huomata, Ehytin tapana on kääntää kaikki keskustelu kolumnissa mainituista viini- ja alkoholijuomista sekä alkoholikulttuurista pelkästään alkoholiin. Kulttuurista tulee yhtäkkiä viinaa.
Mikäli Ehyt haluaa rakentaa iloista ja myönteistä juomakulttuuria olen innolla samalla puolen pöytää. Toistaiseksi ei ole näyttänyt siltä.
Päivi Tiittanen haluaa muutoksia kohti haitattomampaa päihdekulttuuria. Itse haluan juomakulttuuria, joka perustuu nautinnolle ja positiivisuudelle. Oman käytöksen ja juomien käytön hallinta kuuluu kulttuuriin. Siitä ei tarvitse erikseen paasata. Näen päihde- ja juomakulttuurin välillä selkeän eron. Päivi Tiittanen antaa ymmärtää, että kyse on vain terminologiasta. Jos näin on, odotan innolla Ehytin avauksia juomakulttuurin saralla.
Haitoista ja humalahakuisesta juomisesta olen yhtä mieltä. Siihen en minä eikä kukaan muukaan Viini-lehdessä kannusta. Haluamme lisätä suomalaisten juomatietämystä ja juomanautintoa. Olemme vuosikausia kehottanut kursseillamme nauttimaan vähemmän mutta parempia juomia.
Suomessa on yhteiskunnan, Alkon sekä Ehytin ja muiden raittiusjärjestöjen ja -toimijoiden toimesta saatu vallalle alkoholijuomakielteinen ilmapiiri, jossa kaikki eri juomat yhdistetään yhden syntinä pidetyn sanan alkoholi ympärille. Tämä ei ole juomakulttuuria vaan holhousta ja ankeutusta, josta eri raittiusjärjestöjen lobbarit, virkamiehet sekä viime kädessä kansanedustajat ovat vastuussa.
Mielestäni nykyiset keinot ovat tulleet tiensä päähän. Alkoholijuomien käyttöä ei vähennetä tekemällä siitä kielletty hedelmä. Jokainen isä ja äiti tietää, mitä lapsi tekee kun häneltä kielletään jotain. Kielletty alkaa himottaa entistä enemmän. Samaa Ehyt ja muut toimijat tekevät ihmisille jatkuvasti. Seuraukset ovat nähtävissä. Master of Wine Benjamin Lewin onkin osuvasti havainnollistanut, että korkea verotus tai tiukemmat rajoitukset ovat kansainvälisesti suoraan verrannollisia haittojen määrään.
Mitä jos todella on niin, että haitat on valtion ja järjestöjen toimesta luotu ihan itse?
Ehytin edustusta Alkon johdossa pidän erittäin kummallisena. Alko on kauppa, jolla on tulostavoitteet. Tästä kertovat Alkon sisältä tulevat, joskin yksityiset viestit hyvin selkeästi.
Tuloksen tekemisen ja säätelyn kaksoisrooli ei toimi. Kauppa on kauppaa ja säätely on säätelyä. Kauppa, joka harrastaa oman toimintansa säätelyä ei kannata kunnolla edes monopolina. Alkon tuloutus valtiolle on asiakasmäärään nähden pieni. Kulutushan on Alkon olemassaolon aikana moninkertaistunut.
Alkon pitäisi toimia kilpailuilla markkinoilla, jotta nähtäisiin onko se oikeasti hyvä ja tehokas kauppaketju. Tällä hetkellä se vaikuttaa alkoholijuomien S-marketilta, joka on yllätetty nettikaupan lisääntyessä. Alkon johtoon tarvitaan päivittäistavarakaupan osaamista raittiusjärjestöjohtajan tilalle.
Alkon toiminnan heikkouden ja tehottomuuden suomalaiset ovat jo havainneet. Juomaa ostetaan ulkomailta ja verkkokaupoista. Tähän yhteiskunta vero- ja alkoholipolitiikallaan suorastaan kannustaa. Kielletyn hedelmän etsintä lahden toiselta puolelta on hintatietoisen keino vastustaa holhoavaa politiikkaa. Laatujuomia etsivä käyttää palvelevaa nettikauppaa. Chileläistä kahdeksan euron merlot’ta haluava käy vielä hetken pitkäripaisessa.
Mikäli Ehyt ry haluaa normalisoida suomalaisen alkoholipolitiikan esim. viittaamansa Viron malliin, olen ensimmäisinä mukana rintamassa. Viinien veron laskeminen alle kolmannekseen nykyisestä ja arvonlisäveron pudotus kahteenkymmeneen prosenttiin saa välittömän kannatukseni.
Viittauksella Viroon Ehyt niin kuin muutkin suomalaiset alkoholipolitiikan toimijat poimivat vain rusinat pullasta. Keskustelun aiheen mukaan valitaan se maa, jossa puheena oleva asia on vielä huonommin kuin Suomessa. Kokonaisuus jää kertomatta.
Keskustelen mielelläni niin Ehytin kuin muidenkin toimijoiden kanssa suomalaisen juomakulttuurin kehittämisestä. Holhoukseen, valikoivaan esimerkkien valintaan tai kaikkien hienojen alkoholijuomien tasapäistämiseen en suostu.
