Kun puhutaan alkoholin positiivisista terveysvaikutuksista, yleensä mainitaan vain punaviini ja sen sisältämät antioksidantit. Useimmissa tutkimuksissa alkoholijuoman tyypillä ei kuitenkin ole merkitystä, ja samat terveysvaikutukset saadaan oluestakin.
Joitakin vaikutuksia on vain oluessa. Esimerkiksi humalan sisältämiä polyfenoleja saadaan vain oluesta.
Mutta ennen kuin juhlistaa oluen terveellisyyttä nostamalla tuopillisen toisensa perään, on hyvä muistaa, että positiiviset terveysvaikutukset koskevat vain kohtuukäyttöä.
1) Olut suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta
Barcelonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan olut on hyvä polyfenolien lähde. Polyfenolit ovat bioaktiivisia aineita, joita on runsaasti esimerkiksi marjoissa. Suomalaiset tosin saavat suurimman osan polyfenoleista kahvista, teestä ja leivästä, koska niitä kulutetaan paljon.
Oluen sisältämistä polyfenoleista 70–80 prosenttia on peräisin maltaasta ja loput 20–30 prosenttia humalasta. Runsaasti polyfenoleja sisältävän ruokavalion on tutkimuksissa todettu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään sairastumisen riskiä.
2) Olut voi ehkäistä kakkostyypin diabetesta
Hollantilaistutkimuksessa kohtuullisen alkoholinkäytön havaittiin parantavan insuliiniherkkyyttä ja alentavan naisten insuliinitasoja. Alentunut insuliiniherkkyys eli heikentynyt insuliinin toiminta kohdekudoksissa on ominaista tyypin 2 diabetekselle.
3) Olut laskee verenpainetta
Vaikka alkoholi itsessään nostaa verenpainetta varsinkin tilapäisesti, Harvardin yliopistossa tehdyssä pitkäaikaistutkimuksessa on havaittu, että kohtuullinen oluenjuonti voi ehkäistä korkeasta verenpaineesta kärsivien miesten sydänkohtausriskiä.
Toisessa tutkimuksessa puolestaan seurattiin yli 70 000 naisen alkoholinkäyttöä kahdeksan vuoden ajan. Kohtuudella olutta ja viiniä käyttävien naisten riski kohonneeseen verenpaineeseen oli 14 prosenttia pienempi kuin niillä, jotka eivät käyttäneet alkoholia lainkaan.
4) Olut vahvistaa luustoa
Olut sisältää luuston tarvitsemaa piitä, joka muuttuu mallastuksen aikana biologisesti käyttökelpoiseen muotoon. Kohtuullinen oluenjuonti kasvattaa luuntiheyttä ja alentaa osteoporoosin riskiä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa on havaittu, että kohtuullinen oluen ja muiden mietojen alkoholijuomien käyttö saattaa ehkäistä luuston mineraalitiheyden laskua. Vahvoilla alkoholijuomilla samaa vaikutusta ei havaittu.
Alkoholin suurkulutukseen liittyy kuitenkin luukadon vaara. Humalassa kaatuileminenkaan ei ole hyväksi luustolle.
5) Olut kohentaa muistia
New England Journal of Medicinen julkaisemassa tutkimuksessa seurattiin 11 000 naisen alkoholinkäyttöä 15 vuoden ajan. Noin yksi olutannos päivässä laski muistiongelmien todennäköisyyttä noin 20 prosenttia.
Tutkimuksissa on tosin myös huomattu, että keski-ikäisillä miehillä yli kahden oluen päivittäinen kulutus kaksinkertaistaa muistiongelmien riskin. Hyvä muistisääntö on se, että jos ei muista, montako annosta on ottanut, on ottanut aivan liian monta.
6) Olut ehkäisee munuaiskiviä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän tutkimuksen mukaan kohtuullinen oluenjuonti saattaa alentaa munuaiskivien todennäköisyyttä 40 prosentilla. Hyödyllinen vaikutus saattaa johtua oluen korkeasta vesipitoisuudesta.
Alhainen nestetasapaino aiheuttaa munuaiskiviä, jotka syntyvät kalkin ja suolojen saostuessa kiinteiksi kappaleiksi. Oluen matala kalsiumpitoisuus ja korkea magnesiumpitoisuus osaltaan suojelee munuaiskivien muodostumiselta. Oluessa käytetty humala voi lisäksi estää munuaiskivien syntymistä hidastamalla kalsiumin irtoamista luista.
7) Olut parantaa näköä
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan oluen sisältämät antioksidantit voivat ehkäistä riskiä sairastua kaihiin jopa 50 prosenttia. Antioksidantteja on eniten tummissa ale- ja stout-oluissa. Huomionarvoista on, että positiiviset vaikutukset saadaan jo yhdellä päivittäisellä annoksella. Erityisiä tutkimuksia ei tarvita sen toteamiseen, että runsas alkoholinkäyttö puolestaan samentaa näkökentän.
8) Olut vaikuttaa vatsan toimintaan ja auttaa vähentämään kolesterolia
Oluessa käytetyn ohran sisältämillä fenoliyhdisteillä saattaa olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Keskiolutpullossa on vähemmän kaloreita kuin isossa lasissa kevytmaitoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa oluesta löytyi ohran puolustuskemikaaleja, hordatiini-yhdisteitä. Hordatiini vaikuttaa vatsan ja suolen toimintaan.
Ohrassa on myös runsaasti kuitua ja beetaglukaania. Se on vesiliukoinen ravintokuitu, joka estää ruoassa olevaa kolesterolia imeytymästä elimistöön.
9) Olut ei lihota
Kaljamaha on myytti. Olut itsessään ei lihota – liiallinen energiansaanti kulutukseen nähden lihottaa, vaikka joisi mitä. Alkoholijuomista olut on vähäkalorinen vaihtoehto. Keskiolutpullossa on vähemmän energiaa kuin saman kokoisessa lasissa appelsiinimehua tai kevytmaitoa.
Valtaosa oluen energiasta tulee alkoholista. Puhtaassa alkoholissa on energiaa 7 kilokaloria grammaa kohden. Vertailun vuoksi grammassa rasvaa on energiaa 9 kilokaloria. Mitä väkevämpää ja makeampaa alkoholijuoma on, sitä enemmän siinä on energiaa.
Juttu on julkaistu Oluelle-lehdessä 2015, joka ilmestyy lehtipisteisiin viikolla 32.
Lisää olutasiaa voit nauttia myös lehden Facebook-sivuilla.
Lähteet:
1. Sydän
2. Diabetes
3. Verenpaine 1, Verenpaine 2
4. Luusto
5. Muisti
6. Munuaiskivet
7. Näkö
8. Vatsa ym 1, Vatsa ym 2, Vatsa ym 3
9. Paino
