Kotimainen sokerimaissi on kultainen sadonkorjuuherkku

Suojalehtien sisältä löytyy virheettömän vaaleankeltainen maissintähkä. Se maistuu makeammalta kuin tuoreherne.

”Kun ihminen kerran maistaa sokerimaissia, hän muistaa sen seuraavanakin vuonna. Monille on yllätys, että tuoretta maissia voi syödä suoraan pellolta”, Metsärannan puutarhan viljelijä Timo Heikkilä sanoo.

Heikkilä viljelee puolisonsa Katalin Vargan kanssa sokerimaissia, muita avomaan luomuvihanneksia ja kesäkukkia Tarvasjoella Varsinais-Suomessa.

Heikkilä innostui kokeilemaan maissinviljelyä puolikkaalla peltorivillä vuonna 1990. Silloin Suomessa ei ollut kovinkaan monta maissinviljelijää, ja Heikkilä maistoi sokerimaissia ensimmäisen kerran omasta pellostaan.

”Suurin epäilys oli aluksi, riittääkö Suomen kesä sokerimaissin kypsymiseen tai sopiiko maissi pitkiin valoisiin kesäpäiviimme. Se kuitenkin tunnetusti on etelän kasvi.”

Metsärannan tilalla kasvaa eniten myöhäistä maissilajiketta, jonka satokausi on syyskuussa. Sokerimaissi on ollut hyvä täydentäjä viljelykasveihin, koska sen sadonkorjuu ei ole keskellä kesää.

Maissi on parhaimmillaan suoraan pellolta

Maissi on kotoisin Etelä- ja Väli-Amerikan alueelta, jossa se oli alkuperäiskansoille tärkeä viljelykasvi. Metsärannan tila esikasvattaa taimia kasvihuoneessa korkeintaan neljä viikkoa, minkä jälkeen taimet istutetaan pellolle kesäkuussa.

Maissi on hallanarka kasvi ja tarvitsee kasvukautena riittävästi vettä. Sokerimaissin satokausi alkaa Suomessa lajikkeesta ja säistä riippuen elo–syyskuussa ja kestää usein syyskuun loppuun. Maissin sokeripitoisuus on korkeimmillaan 14 prosenttia, mutta sokeri muuttuu poimimisen jälkeen nopeasti tärkkelykseksi, jolloin mehukkuus katoaa. Maissin maku onkin parhaimmillaan, kun sen syö suoraan pellolta.

”Pelto on varastomme. Poimimme maissia vain tilausten mukaan. Ylikypsyneen maissin tunnistaa heti, koska siinä ei ole yhtään makeutta. Se on kuin perunajauhoa söisi.”

Vakuumimaissi romahdutti sokerimaissin myynnin

Sokerimaissi löi itsensä läpi Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Myös Metsärannan puutarha kävi pitämässä kaupoissa maistatuksia, ja maissi sai innostuneen vastaanoton. Silloin maissia saattoi mennä kaupaksi vuorokaudessa sama määrä kuin nyt koko satokauden aikana.

Sitten kaupat toivoivat, että maissia olisi tarjolla myös heinäkuun grillauskaudella. Espanjasta alettiin tuoda Suomeen vakuumiin pakattua esikypsennettyä maissia. Tuoreen maissin myynti romahti.

”Emme lannistuneet, koska esikypsennetty maissi ja tuore sokerimaissi ovat aivan eri tuotteita. Myynnissä on kuitenkin haasteena se, että molemmilla tuotteilla on sama nimi.”

”Monille on yllätys, että tuoretta maissia voi syödä suoraan pellolta”, viljelijät sanovat.

Maissi on syksyn herneenpalko

Nykyään maissille on suurin kysyntä heinäkuussa, jolloin tuoretta, suomalaista sokerimaissia ei ole saatavilla. Esikypsytetty maissi nakertaa syksyn tuoreen maissin kysyntää ja muokkaa ihmisten käyttötottumuksia grillauksen suuntaan.

”Maissi on kuitenkin hyvin monikäyttöinen. Itse syön sitä mieluiten kylmenevänä syysiltana. Silloin kun vähän paleltaa, tekee mieli keittää maissia. Siitä saa lämpöä ja kauhean energialatauksen. Maissi on kuin syksyn herneenpalko.”

Tuoreen maissin myyntiä haastaa myös se, että kauppojen ruokavalikoimat ovat laajentuneet.

”Nyt on tarjolla valtavat valikoimat ruokaa jokaisesta maailman kolkasta ja monella tavalla valmistettuna. Mielestäni samoja vihanneksia ei tarvitse olla saatavana joka päivä ympäri vuoden. Kotimaassa viljellyllä ruoallakin saa elämyksiä makunystyröille.”

Viljelijät vievät itse tuotteensa kuluttajille Rekon jakelupäivinä. ”Viljelemme kaiken niin kuin viljelisimme itsellemme. Kasvatamme kukat kuin omalle pihallemme tietäen, että tämä kukka jaksaa koko kesän. Emmekä viljele yhtään vihannesta, jota emme itse haluaisi syödä.”

Luomusta löytyi kohderyhmä

Heikkilästä alkoi 2010 luvun alussa tuntua, että pienimuotoinen vihannesviljely oli tullut tiensä päähän Suomessa.

Sadan hehtaarin tilat pyörittivät suuria vihannesmassoja tehokkaasti, eikä kahden ihmisen vihannesviljelmä tuntunut olevan enää samassa ajassa. Käännekohta oli, kun tila siirtyi luomuviljelyyn vuonna 2012. Silloin löytyi laatua arvostavaa kohderyhmää. Nyt vihannekset myydään Turun seudun Citymarketissa ja suoraan kuluttajille lähiruokapiiri Rekon kautta.

”Luomuviljely rauhoittaa mieltäni. Me olemme tämän maan vahtivuorossa niin kauan kuin viljelemme. Vietän kesäni kourat maassa ja tavoittelen parasta satoa. Olen oppinut, mikä kasvaa riittävän hyvin missäkin maaperässä. Olisi hienoa, jos viinialueiden tapa tutkia ja analysoida viljelymaita saataisiin siirrettyä vihannesviljelyyn.”

Tiesitkö?

Amerikan alkuperäiskansoille maissinviljely oli osa tärkeitä rituaaleja ja symboloi elämän kiertokulkua. Maissi saapui Eurooppaan 1400-luvun lopussa.

Tuoreet maissinjyvät sopivat salaatteihin, kastikkeisiin ja monien ruokien sekaan. Sokerimaissia voi myös pakastaa.

Maissi on heinäkasvi ja yksi maailman tärkeimmistä viljakasveista. Hyvissä olosuhteissa sokerimaissi voi kasvaa 2,5-metriseksi, rehumaissi sitäkin korkeammaksi. Suomessa suurin viljelypinta-ala on rehumaissilla, joka menee eläinten ruoaksi.

Suomessa vietetään Lähiruokapäivää vuosittain syyskuussa, tänä vuonna 12.–13.9.2026. Silloin sadat tilat avaavat ovensa vierailijoille ympäri Suomen.