Alku oli vaikea. Ensimmäinen liike sijaitsi Museokadulla Töölössä. Päivän myynti saattoi olla sata markkaa, joskus ei sitäkään. Nykyrahaksi muutettuna se olisi 37 euroa.

Nyt, yli 30 vuotta myöhemmin japanilainen ruokakulttuuri on vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja Tokyokan on yhä toiminnassa.

Tomidalle Tokyokan on enemmän kuin pelkkä kauppa: hän on opettanut tuhansia suomalaisia valmistamaan sushia ja ostoksilla käy kanta-asiakkaita kolmannessa polvessa. He kutsuvat häntä Tomiksi.

Juuri asiakkaiden takia hän halusi koronan jälkeen palata töihin, vaikka Tomida oli ollut eläkkeellä jo seitsemän vuotta.

Tomida ei itse ota asiaa puheeksi, mutta Japanin maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Tomidan japanilaisen ruoan ja ruokakulttuurin hyväntahdon lähettilääksi ja Japanin keisari myönsi hänelle arvostetun ritarikunnan kunniamerkin vuonna 2021.

”Mutta en ole tehnyt tätä yksin, vaan yhdessä koko henkilökunnan kanssa.”

Tomidan vaikutus näkyy myös suomalaisella ravintolakentällä. Tokyokan konsultoi uusia yrittäjiä ja myy raaka-aineita ja astioita ravintoloihin. Tomida toivoo, että Suomeen avattaisiin lisää kunnianhimoisia japanilaisia ravintoloita.

Pieni kilpailu tekee vain hyvää.

”Silloin taso nousee.”

Norio Tomida listasi meille hyvän elämän reseptinsä.

Hanami

”Halusin perustaa kirsikkapuiston Helsinkiin kiitoksena Suomelle ja suomalaisille. Puut istutettiin Roihuvuoreen vuonna 2007 ja vuotta myöhemmin oli ensimmäinen kirsikkapuiden kukinta, hanami.

Kirsikkapuiden kukinta tuo ihmisille iloa, se tuo heidät yhteen. Se on minusta hienointa. Monelle kaupunkilaiselle hanamista on tullut kevään merkki, pieni Japan day.

Kaikki eivät tiedä tarinaa puiston taustalla, eikä tarvitsekaan. Minä istutan, minä hankin – haluan välttää sellaista ajattelua.

Puisto on kaikkien yhteinen. Nyt kun sattui tämä ikävä tapaus, jossa urakoitsija oli leikannut puiden oksia liikaa, ihmiset puhuivat meidän kirsikkapuista, meidän puistosta. Se teki minut onnelliseksi.

Kirsikkapuiden kukat ovat herkkiä – jos tulee kova myrsky, kukat tippuvat ja kukinta on ohi.

Japanilaiseen kulttuuriin liittyy ajattelu, jossa arvostetaan hetkellisyyden, katoavaisuuden ja keskeneräisyyden kauneutta. Sitä on vaikea selittää.

Kirsikkapuut kukkivat vain hetken ja hetkissä on koko elämä.”

Hyvin teroitettu veitsi

”Terävällä veitsellä ruoan laittaminen on ilo: raakaa kalaa leikatessa kalan pinnasta tulee kirkas ja houkutteleva, siisti ja sileä.

Veitsi vaikuttaa paitsi ruoan ulkonäköön, myös makuun ja rakenteeseen. Terävällä veitsellä leikattuna jopa tuore kurkku maistuu paremmalta. Ihmisen kieli on niin tarkka.

Veitsellä on merkitystä myös pataruokia valmistettaessa. Tylsällä veitsellä leikatut vihannekset imevät itseensä liikaa nestettä.

Ajattelen, että kokista kertoo paljon se, millainen veitsi hänellä on. Käytön jälkeen veitsi pitäisi puhdistaa ja teroittaa joka kerta huolellisesti.

Pahinta mitä voit tehdä? Laittaa veitsen pesukoneeseen.”

Golf

”Suomessa asuva japanilainen ystäväni pakotti minut aikoinaan mukaansa pelaamaan.

Golf on vaikea peli. Olen pelannut yli 15 vuotta, mutta en voi sanoa olevani erityisen hyvä.

Eikä tarvitsekaan olla. Pelatessa nautin kauniista maisemasta, hyvästä ilmasta ja pelaamisen ilosta. Pelin jälkeen käymme usein kahvilla tai lounaalla ja analysoimme peliä. Joskus saatan pelata yksinkin.

Kentällä unohtaa kaikki arjen ongelmat. Jos päässä pyörii jotain ylimääräistä, peli ei suju.

Toisinaan tunteet kuumenevat. Ihmisen todellinen luonne paljastuu golf-kentällä.”

Onsen-kylpylät

”Minulla on pieni unelma: haaveilen siitä, että voisin lähteä vaimoni kanssa joka vuosi kuukaudeksi Japaniin kylpemään kuumiin lähteisiin.

Onsen-kylpylät ovat maaseudun rauhassa, siellä kiire unohtuu kokonaan.

Voisin kylpeä joka päivä. Onseneiden vesi on erittäin mineraalipitoista ja lähes 40-asteista, vedessä lihakset rentoutuvat.

Kylpemiseen kuuluu tietenkin myös hyvä ruoka. Kylmä olut, sashimi tai tempura.

Kaikkein parasta on kylpeä kuumassa altaassa ulkona talvella, kun taivaalta tippuu lunta ja kaukaisuudessa näkyvät vuorten lumiset huiput.”

Kattamisen taito

”Perinteiset moniväriset japanilaiset astiat eivät aluksi menneet kaupaksi Tokyokanissa. Sitten vaimo tilasi sinisiä, ne olivat suomalaiseen makuun.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ruokakulttuuri ja makutottumukset ovat muuttuneet ja laajentuneet: nyt kysytään myös tyypillisiä japanilaisia astioita.

Riisin kasvattaminen on kovaa työtä. Ennen ruokailua Japanissa sanotaan itadakimasu. Se on kiitos paitsi ruoan tekijälle, myös maanviljelijöille ja luonnolle.

Eihän kovalla työllä kasvatettua ja valmistettua ruokaa voi kattaa rumasti.

Japanilaiseen ruokakulttuuriin kuuluu olennaisena osana kaunis kattaus. Valitsen astiat ajatuksella joka päivä myös kotona.

Kaunis kattaus on monen asian summa. Valitaan oikea astia oikealle ruoalle. Lisäksi pitää ottaa huomioon astioiden värien ja muotojen balanssi, tyhjän tilan käyttö – lautanen ei saa olla liian täynnä.

Sanonta ’ihminen syö ensin silmillään’ on mielestäni oikeassa.”