Idyllisen pienen kylän kadut ovat pullollaan viinikauppoja ja tasting-huoneita. Puissa ja pensaissa sirittävät kaskaat. Läheisen lentotukikohdan aktiivisesti harjoittelevat hävittäjäkoneet ovat osa alueen ainutlaatuista äänimaisemaa. Ranskan ensimmäinen AOC-viinialue (Appellation d’Origine Contrôlée) Châteauneuf-du-Pape sijaitsee Etelä-Ranskassa Rhônen laakson sydämessä, Avignonin kaupungin pohjoispuolella.
Châteauneuf-du-Pape on tunnettu erityisesti täyteläisistä ja vivahteikkaista punaviineistään. Paikallisissa viineissä on sallittu 13 eri rypälelajikkeen käyttö, mutta paalupaikkaa pitää Grenache, jonka runsaat hedelmäiset aromit muodostavat monien Châteauneuf-du-Papen punaviinien perustan. Tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia alueen viineistä on valkoviiniä, mutta kategoria on kasvattanut suosiotaan viime vuosina.
Châteauneuf-du-Pape on monin tavoin väärin ymmärretty viinialue. Alueen viinien keskivertoa korkeampi alkoholi laitetaan usein kuuman ilmaston piikkiin, mutta totuus on yläkoulun biologian tunnilta tuttu fotosynteesi. Viinialue on suhteellisen kuiva, mutta maaperän alla piilevät vesivarannot pitävät huolta, etteivät köynnökset pääse kuivahtamaan. Kun päälle lisätään runsas auringonpaiste, niin lopputuloksena on pulleat rypäleet täynnä herkullista sokeria, joka myöhemmin alkoholikäymisen seurauksena muuttuu alkoholiksi.
Alueen viinien ryhdikäs rakenne ja täyteläinen suutuntuma ei aina istu modernin viiniharrastajan raikkautta janoavaan makuun. Alueen viinit vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä – ne eivät aina ole helposti lähestyttäviä tai välittömästi palkitsevia. Châteauneuf-du-Papessa sanotaankin, että hyvän terroirin paras ystävä on aika.
Tarhapalstoja eri maaperillä
Maineikkaan rhônelaisen viinituottajan Ogierin Clos de l’Oratoire des Papes on tunnettu paitsi laadukkaista viineistään, myös viinitilan historiallisesta rakennuksesta, joka on peräisin 1500-luvulta. Rakennuksessa toimi pitkään Avignonin hiippakunnan luostari, missä munkit hioivat taitojaan viinin valmistuksen parissa.
”Kun ostimme tilan vuonna 2000, keskityimme ensimmäiset 10–12 vuotta pelkästään investoimaan ja kehittämään viinitarhoja. Nyt on viinimön vuoro”, kertoo tilan pääviinintekijä Edouard Guérin.
”Rakennus oli melkein romahtamispisteessä, kun ostimme sen. Olemme tehneet suuren restauroinnin, mutta vielä on paljon tekemättä. Haluamme kehittää paikkaa niin, että se tukee sekä viininvalmistusta että viiniturismia.”
Clos de l’Oratoire des Papes on sitoutunut viinitarhojensa monimuotoisuuden vaalimiseen.
”Kun ostimme tilan, viinitarhat sijaitsivat pääosin Châteauneuf-du-Papen länsiosassa kalkkikivellä. Halusimme kuitenkin monipuolistaa viinitarhojamme, joten hankimme tarhapalstoja, joissa on erilainen maaperä.”
Osa maaperästä on nykyään esimerkiksi hiekkaa ja alueelle tyypillisiä pyöreitä kiviä (galets roulés). Tavoitteena on saada viinille enemmän runkoa ja tasapainoa. Galets roulés -maaperällä on erityinen kyky säilyttää kosteutta, mikä auttaa viiniköynnöksiä selviytymään kuivista kausista.
”Nämä pyöreät kivet toimivat kuin eriste, joka estää veden haihtumisen maaperästä. Kivien alla oleva maaperä pysyy kosteana jopa kaksi viikkoa pidempään kuin ilman kiviä, mikä auttaa viiniköynnöksiä selviytymään kuumasta kesästä ja tuottamaan laadukkaita rypäleitä.”
Yksi Châteauneuf-du-Papen suurimmista haasteista on ollut viinin korkea alkoholipitoisuus, mikä johtuu osittain viiniköynnösten myöhäisestä sadonkorjuusta ja runsasvetisistä maaperistä. Viiniköynnökset saavat runsaasti aurinkoa ja vettä, mikä mahdollistaa fotosynteesin ja sokerin tuotannon jatkumisen. Parhaimmillaan rypäleiden potentiaalinen alkoholi nousee puolikkaan prosenttiyksikön päivässä. Tämä voi johtaa jopa 16–17 %:n alkoholipitoisuuteen.
Clos de l’Oratoire des Papes on kuitenkin löytänyt keinoja alkoholipitoisuuden hallitsemiseksi.
”Käytämme alkoholikäymisessä muun muassa rypäleterttujen varsia, mikä auttaa vähentämään alkoholipitoisuutta, sillä varsissa on paljon vettä”, Guérin kertoo.
Rypäleiden sokeripitoisuutta ja siten viinin alkoholipitoisuutta pystytään hallitsemaan myös myöhäisellä sadonkorjuulla.
”Sadekausi alkaa usein myöhään syksyllä ja auttaa viiniköynnöksiä imemään vettä juuri ennen sadonkorjuuta. Tämä laimentaa rypäleiden sokeripitoisuutta, mikä vähentää viinin alkoholipitoisuutta. Vuonna 2017 sadekausi alkoi lokakuun lopulla, mikä mahdollisti meidän korjata rypäleet marraskuussa. Tämä oli epätavallista, mutta tuloksena on viini, jossa on alhaisempi alkoholipitoisuus ja hienostunut aromiprofiili.”
Ilmastonmuutos asettaa haasteita viininvalmistukselle, mutta Guérin katsoo tulevaisuuteen optimistisesti ja jakaa hyvin kiistanalaisen näkemyksen:
”Meidän täytyy miettiä uusia keinoja kuten veden lisäämistä viiniin, jotta voimme tasapainottaa alkoholin määrää. Tämä voisi olla yksi tapa vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Viileässä ilmastossa viiniä voidaan chaptalisoida eli lisätä sokeria, jotta alkoholipitoisuus nousisi. Miksei kuumilla viinialueilla voisi lisätä vettä?”
Kartalta kadonnut saari
Le Clos du Cailloun muurilla suljettu viinitila sijaitsee käytännössä Côtes du Rhônen alueella, mutta tila tuottaa myös Châteauneuf-du-Papea. Kun viinialuetta tutkittiin ja rajattiin 1930-luvulla, tilan silloinen omistaja ei päästänyt valtion virkamiehiä sisään.
”Tämä tila oli silloin pelkkää metsää. Hyvää metsästysmaata. Viinitila olisi hyvinkin voinut päästä Châteauneuf-du-Papen viralliseen alueeseen, mutta tilan huoltajat hätyyttelivät viinialuetta kartoittavat miehet pois aseella uhaten ja huusivat, ettei täällä ei ole mitään nähtävää. Tästä syystä alueen kartalla on aukko. Elämme ikään kuin pienellä saarella keskellä Châteauneuf-du-Papea”, kertoo viinintekijä Axel Vacheron.
Axelin isoisä osti tilan vuonna 1956 ja istutti kymmenen vuoden aikana lähes 30 hehtaaria.
”On vaikea kuvitella, kuinka rankkaa työtä se on ollut tuohon aikaan.”
Vuodesta 2010 luomusertifioitu Le Clos du Caillou omistaa viinitarhoja Châteauneuf-du-Papen alueella ja Côtes du Rhônessa.
“Côtes du Rhône on osa tarinaamme ja olemme onnellisia tuottaessamme sitä, vaikka se on kaupallisesti haastavampaa.”
Tilan viiniköynnökset kasvavat pääosin hiekkapitoisella maaperällä. Naapurissa sijaitseva kulttitila Château Rayas on tehnyt mukulakivistä tunnetun alueen hiekkamaaperästä trendikästä.
”Hiekalla pystymme tuottamaan viinejä, jotka ovat hyvin tasapainoisia, elegantteja ja pehmeitä. Hiekalla on haastavampi viljellä, mutta tulokset ovat sen arvoisia”, Axel selventää.
Nyt uusi sukupolvi tuo oman näkemyksensä ja energiansa tilan toimintaan. Vuonna 2020 koronapandemian aikaan he ostivat uuden 13-hehtaarin Domaine de Panisse viinitilan.
”Tämä uusi tila on uusi mahdollisuus, uusi sukupolvi ja uusi maaperä. Meidän oma tarinamme.”
Kahden viinin talo
Clos des Papes on yksi Châteauneuf-du-Papen arvostetuimmista viinitiloista, jossa perinteet ja moderni viininvalmistus kohtaavat. Alueen viinitilat tuottaa perinteisesti useita viinejä sekä Châteauneuf-du-Papessa että naapurialueilla kuten Côtes du Rhônessa ja Liracissa, mutta Clos des Papes tuottaa vain kahta viiniä: yhden punaviinin ja yhden valkoviinin. Châteauneuf-du-Papen kylän kupeessa sijaitseva viinitila viljelee pääasiassa kuutta eri rypälelajiketta.
”Grenache ja Roussanne tuovat paljon voimaa ja runsautta, mutta vähemmän hapokkuutta. Clairette ja Picardan taas tuovat eleganssia ja hienostuneisuutta. Bourboulenc ja Picpoul ovat yhä tärkeämpiä, koska ne tuovat viiniin raikkautta ja mineraalisuutta”, kertoo omistaja ja viinintekijä Vincent Avril.
Châteauneuf-du-Papen valkoviinit ovat kovassa nosteessa. Monet alueen tilat kuten Domaine des Pères de l’Eglise, Château La Nerthe ja Clos des Papes ovat alkaneet panostaa valkoviineihin.
Avrilin omistaman viinitilan tuotannosta noin kymmenes on valkoviiniä, koska markkinoilla on sille hyvä kysyntä. Alueen valkoviinit voivat myös ikääntyä hyvin, mikä on monille yllätys.
”Alussa valkoviinit ovat raikkaan hedelmäisiä: päärynää, anista ja greippiä. Se ei ole suosikkivaiheeni, mutta myöhemmin viinistä tulee esiin hunajaisia ja kuivattujen aprikoosien nuotteja. Lopulta viini palaa mineraalisuuteen ja kahdenkymmenen vuoden jälkeen valkoinen Châteauneuf-du-Pape on erittäin hienostunut.”
Viinitilan vanhimmat viinitarhat ovat kuuluneet Avrilin perheelle jo 1600-luvulta lähtien. Avrilin suku on alueella arvostettu, sillä he olivat vahvasti mukana Châteauneuf-du-Papen AOC:n perustamisessa.
”Olen ollut viinitarhoilla lapsesta asti ja tiesin jo 16-vuotiaana, että haluan jatkaa perheemme viininvalmistusperinnettä.”
Clos des Papesin 35 hehtaaria viinitarhoja ovat jakautuneet 24 eri palstaan, mikä on omistajan mukaan suuri etu:
”Kun sinulla on monia palstoja, voit valita parhaat maaperät kaikille rypälelajikkeille. Jokainen palsta tuo oman ainutlaatuisen osansa lopulliseen sekoitukseen.”
Avril suorastaan syttyy, kun keskustelu kääntyy mielipiteitä jakavaan aikaiseen sadonkorjuuseen raikkauden säilyttämiseksi.
”En koskaan mittaa rypäleiden sokeria. Tärkein kypsyys minulle on fenolinen kypsyys eli kuorien ja siementen kypsyys. Jos sitä ei olla saavutettu, odotan. Olen erittäin tarkka kypsyyden suhteen ja varmistan, että kaikki on täydellistä ennen sadonkorjuuta. Tiedän, että aikainen sadonkorjuu on trendikästä, mutta minusta se on virhe. Liian monet tekevät niin nyt, sillä ihmiset pelkäävät liikaa korkeaa alkoholia. Jos potentiaalinen alkoholipitoisuus on 14-prosenttia ja tanniinit ovat vihreitä, alkoholi maistuu paljon enemmän ja viini on aggressiivinen. Jos taas alkoholipitoisuus on 15,5 prosenttia ja kaikki on kohdallaan eli tanniinit ja kypsyys ovat hyvät, alkoholia ei maista niin paljon.”
Avrilin filosofia viininvalmistuksessa on selkeä:
”Teemme viiniä, joka sopii nautittavaksi ruoan kanssa. En koskaan tee viiniä arvosteluja tai kilpailuja varten. Tärkeintä on hyvä maaperä, hyvät rypäleet, hyvä ilmasto ja täydellinen kypsyys. Hyvä viini vaatii hyvän perustan ja se on meidän tavoitteemme.”
