Viinitiloja ostavat paitsi viinitilallisiksi ryhtyvät, myös sijoittajat. He saattavat rakastaa viiniä, mutta heille viinihehtaarit ovat keino hajauttaa sijoitussalkkua ja suojautua inflaatiolta. Niin kuin kiinteistösijoittamisessa ylipäänsä, tärkeintä on sijainti, sijainti ja sijainti.
Douglas Elliman Knight Frankin kiinteistösijoittamisraporttiinsa keräämien hintatietojen mukaan Piemonten Barolossa hehtaari vaihtaa omistajaa noin kahdella miljoonalla eurolla. Italialainen ruoka- ja viinialan julkaisu Gambero Rosson mukaan kaksi miljoonaa on ”listahinta”, ja hehtaareista on maksettu jopa tuplasti enemmän.
Bordeaux’n Margaux’ssa hehtaari maksaa runsaat miljoona euroa. Samassa hintaluokassa ovat myös Bourgognen Côte des Nuits ja Champagne. Yhdysvalloissa Napa Valleyn Rutherford yltää hehtaarihinnoissa runsaaseen miljoonaan euroon.
Ranskassa AOC-alkuperämerkintäisillä alueilla viinitarhahehtaari maksaa keskimäärin noin 150 000 euroa hehtaarilta hintatilastoja pitävän SAFER-viranomaisen mukaan. Alueet, joilla merkintää ei ole, hehtaarihinta on noin 15 000 euroa. Miljoonahinnoissa on siis kyse poikkeuksesta sääntöön.
Miksi viinitiloihin sijoittaminen kiinnostaa?
Jos viinihehtaareja ajattelee puhtaasti tuottonäkökulmasta, mikä niissä oikein houkuttaa sijoittajia? Viinin kulutushan laskee ja ala muuttuu nopeasti.
Ensinnäkin maa on ehdottomasti niukkuushyödyke, ja varsinkin hyvä viininviljelymaa on sitä. Laatuviinitkin ovat niukkuushyödyke, vaikka kysyntä vaihtelee. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisäät vaikeuttavat viljelyä, minkä takia hyvälaatuiset sadot ovat aiempaa epävarmempia. Se voi pienentää huippuvuosikertojen satoja ja harventaa hyviä vuosia.
Toiseksi maahan sijoittava voi nuuskia tulevan arvonnousun alueita. Sellainen näyttäisi olevan esimerkiksi Chambave DOC -alue Italian Valle d’Aostassa. Siellä hehtaarihinta on noussut 150 000 eurosta 170 000 euroon eli 13 prosenttia. Gambero Rosso arvioi nousun johtuvan siitä, että sen vuoden 2025 viiniopas arvioi alueen viinien laadun korkeaksi.
Englannin Essexissä hehtaarihinta on noussut 20 prosenttia noin 105 000 euroon. Douglas Elliman Knight Frankin arvioi tämän 400 hehtaarin alueen olevan aivan alkuvaiheessa eli arvonnousunäkyvät ovat hyvät. Sen sijaan Bordeaux, Bourgogne, Champagne ja Barolo ovat raportin mukaan ”kypsiä” alueita.
Kolmanneksi: alalla kuin alalla voimakas muutos tarjoaa yllättäviäkin mahdollisuuksia.
