Paljon intohimoa. Kourallinen uteliaisuutta, halua oppia uutta. Ripaus jääräpäisyyttä.

Tämä resepti on vienyt Kaisa Aallon aikoinaan töihin pizzeriaan ja sieltä kokkikouluun. Se on opettanut hänet leipomaan kuohkeita croissanteja, saanut hiomaan jäätelöreseptin täydelliseksi ja perustamaan Saku Klingan kanssa Goose Pastabarin vuonna 2020.

”Tai sitten tämä on vain aikuisiän kapinaa. Lapsuudenkodissanihan ei syöty pastaa, sillä äitini kokkasi kasvispainotteisesti ja hiilihydraatteja välttäen”, Kaisa kertoo.

Kerran äiti kuitenkin soitti hänelle koulupäivän jälkeen ja kertoi, että kotona odotti sellainen tavallinen makaronilaatikko. Kaisan lempiruoka.

”Olin onnesta aivan sekaisin ja juoksin kotiin minkä jaloistani pääsin, kengät ja takki lensivät kaaressa eteisen lattialle. Keittiössä jähmetyin vuoan äärelle ja hivutin liinaa varovasti pois – mutta laatikko olikin tehty kierteiseen täysjyvämakaroniin! Sain järkyttävän huutoitkukohtauksen, pettymys oli niin iso. Tälle nauretaan perheessäni edelleen.”

Aamun rutiinit

”Arkeni on täynnä kaikenlaista höpinää. Koskaan ei tiedä, minkälainen päivä on tulossa. Rakastan vaihtelevuutta, mutta sen vastapainoksi tarvitsen omat aamurutiinini.

Herättyäni nautin kahvin rauhassa, kylpytakki päällä. Olen fiilistelijä, joten erilaisia kahveja, kahvikuppeja ja kylpytakkeja löytyy jokaiseen mielentilaan. Tänään maistui dripperillä valutettu musta kahvi. Espressokoneella tehdyn maitokahvin maustan välillä äitini tyyliin kardemummalla ja kanelilla.

Kahvihetken jälkeen lähden aamulenkille. En tavoittele mitään kymmenen kilometrin puristusta, vaan pienen adrenaliinipiikin antamaa hyvää oloa, josta saan itsevarmuutta ottaa päivän vastaan syli auki. Niin kauan kuin arjessa on rutiineja, kaikki muu saa lentää ympärillä.”

Seikkailun vapaus

”Kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Mutta joskus asiat menevät paremmin kuin on itse osannut kuvitella. Sen oivaltaminen on ollut minulle rentouttavaa. Muumipapan sanoin: ’Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.’ Se on elämänohjeeni.

”Vältän tietoisesti suorittamista ja tiukkoja aikatauluja, jotta pystyn nauttimaan arjen arvaamattomuudesta.”

Vältän tietoisesti suorittamista ja tiukkoja aikatauluja, jotta pystyn nauttimaan arjen arvaamattomuudesta. Höpöttelijänä jään helposti tuttujen kanssa suustani kiinni. Viime viikolla bongasin aamulenkillä ihania mustikanvarpuja, ja hetken päästä olin metsässä pylly pystyssä keräämässä niitä ravintolan pöytäkoristeiksi. Elämä on tällaisissa pienissä hetkissä, ei joskus vaan nyt. Minulle on tärkeää nauttia niistä.”

Rakas hanhiperhe

”Tutustuimme Sakun kanssa helsinkiläispizzerian keittiössä kuusi vuotta sitten. Meistä tuli heti parhaat kaverit. Joskus Saku sanoo vain, että ’tiedätkö?’ ja minä tiedän tarkalleen, mitä hän tarkoittaa. Osaamme lukea toistemme äänensävyjä ja mielentiloja.

Meillä on ollut hanhilassa alusta asti kivoja tyyppejä töissä. Mukavuus on tärkeää, sillä ravintolatyössä ollaan todella intensiivisesti yhdessä, henkisesti ja fyysisesti. Läheisyyden pitää tuntua hyvältä.

Töissä tärkeä arjen rutiini on henkilökunnan ruokailu ennen serviisiä, pieni yhteisöllinen hetki ennen kiireistä iltaa. Ja serviisin jälkeen, siivoamisen ja iltapalan syömisen lomassa, on kiva jakaa päivän parhaat asiakaskohtaamiset, vitsit ja kömmähdykset. Aloitamme ja lopetamme työt aina yhdessä.

Neuroottinen intohimo

”Kun innostun jostain, minusta tulee neuroottisen intohimoinen.”

”Kun innostun jostain tai päätän jotain, menen sitä kohti tosi lujaa. Minusta tulee neuroottisen intohimoinen.

Halusin esimerkiksi oppia tekemään täydellisen ranskalaisen croissantin. Kun sain sen päähäni, minulla ei ollut edes omaa uunia! Silti tein kolmen päivän välein uuden taikinan, soitin naapurikorttelissa asuvan Sakun laittamaan uunin päälle ja sipsuttelin hänen luokseen kylpytakissa, paistovalmiit croissantit uunipellillä. Tällainen itsensä haastaminen on rentouttavaa, kun siihen ei suhtaudu liian vakavasti.

Samalla tavalla olen innostunut jäätelöstä. Siksi teemme Goosen jäätelön aina itse.”

Viineillä leikkiminen

Kun päätimme perustaa Sakun kanssa Goosen, oivalsimme, ettemme voi johtaa samaa keittiötä. Koska minä olen meistä enemmän people person, otin vastuun viineistä ja salin vetämisestä.

”Kun on kokenut ihon kananlihalle vetävän ruoka–viiniyhdistelmän, sitä haluaa jahdata uudelleen ja uudelleen.”

Viinien kautta minulle avautui uusi, kiehtova leikkikenttä. Etenkin ruoan ja viinin yhdistäminen antaa minulle draivia oppia uutta. Kun on kokenut ihon kananlihalle vetävän ruoka–viiniyhdistelmän, sitä haluaa jahdata uudelleen ja uudelleen. On mahtavaa miettiä, miten Sakun ruokatyyli ja minun viinimakuni yhdistyvät harmonisesti, minkälaista tarinaa kerromme niillä asiakkaille.

Olen tunteella elävä ihminen, ja haluan viinienkin herättävän tunteita. Erityisesti minua puhuttelevat messevät, runsaat ja monimuotoiset chardonnayt sekä helposti juotavat, heleät gamayt.”

Ihmisten kohtaaminen

”Nautin työssäni eniten ihmisten kohtaamisesta, tunteiden, tarinoiden ja ajatusten jakamisesta asiakkaiden kanssa. On mahtavaa, kun molemmat oppivat kohtaamisesta jotain. Ja joskus pelkästään se, että katsoo toista silmiin ja pysähtyy hetkeksi, voi antaa tosi paljon.

Suhtaudun asiakaspalveluun henkilökohtaisesti. Minulle tulee onnellinen ja lämmin olo, kun näen vieraidemme aidosti nauttivan ruoasta, viinistä tai ravintolan ilmapiiristä.

Usein huomaan muistelevani asiakkaiden kanssa jaettuja hyviä hetkiä vielä yölläkin ja ajattelevani, että olipa kiva päivä. Ja että onpa ihanaa olla minä.”

Ullakolla haaveilu

”Olen impulsiivinen tekijätyyppi. Välillä on kuitenkin kiva vaan olla, pötköttää vatsallaan ja antaa mielen leikkiä. Haaveilu on parasta ajanvietettä. Sen ei tarvitse johtaa minnekään, vaikka joskus syntyykin sattumalta uusi järjestys kotiin tai suunnitelma illanistujaisiin. Minulta löytyy monta vihkoa, joiden päällä lukee ’ideoita’. Niistä voi aina ammentaa uutta inspiraatiota arkeen.

Minulla on vikkelä ja seikkailunhaluinen mieli. En kuitenkaan tarvitse lentolippuja matkustaakseni kauas, sillä seikkailen heti kun astun ovesta ulos, usein jo ennen sitä. On mahtavaa jakaa arki kumppanin kanssa, jonka kanssa voin rakentaa koko maailman lähtemättä ullakkoasunnostamme minnekään.