Sveitsiläiset juustot ja suklaa tunnetaan ympäri maailmaa, mutta maalla on tarjottavanaan herkkusuulle paljon muutakin – myös loistavia viinejä! Tällä alppimatkalla sukset jätettiin kotiin ja rinteiden sijaan nautiskeltiin kylissä.
Puhdasta lähiruokaa
Sveitsissä hotelliaamiaista ei kannata vaihtaa puolen tunnin lisäuniin. Maassa, joka on keksinyt myslin ja jossa on maailman parasta leipää, panostetaan aamiaiseen.
Tämä näkyy jo matkan ensimmäisenä aamuna Wengenin kylän perhehotellissa Wengener Hofissa.
”Pöydän kaikki antimet appelsiinimehua lukuunottamatta ovat lähiruokaa ja pääosin luomua. Kaikki leivät leivotaan joka aamu tietenkin itse”, muodollisesti pukeutunut hovimestariherra vahvistaa.
Pitkälle omavarainen Sveitsi on Euroopan ainoa maa, jonka maataloustuotanto on geenimuuntelusta kokonaan vapaa. Luomun osuus kulutuksesta on maassa suurempi kuin missään muualla. Konservatiivinen kellomaa on siis melkein tahattomasti trendikäs ruokakohde!
Viisi tuntia myöhemmin paikallinen vaellusopas Walo Brunner keittää fondueta lumikenkäkävelymme tauolla. Kastan leipää juustoon. Edessämme aukeaa maisema, joka on melkein liian sveitsiläinen ollakseen aito. Mikään ei ole silti koskaan maistunut niin hyvältä kuin tämä herkku juuri tässä. Naureskelemme kuvaajan kanssa tutisevia jalkojamme, fondue-kuvatkin jäävät ottamatta, mutta maku- ja maisemamuisto jää.
Kun olemme takaisin Wengenin kylässä, kävelemme sopivasti matkailuneuvonnan ohi: alkamassa on ruokateemainen iltakävely Wengenissä. Liitymme joukkoon ja maistelemme muun muassa kylän juustokaupan ja konditorian erikoisuuksia.
Opastettu lumikenkävävely sisältäen fondue-lounaan luonnossa alk. 80 €/hlö. www.skiwengen.ch
Mainioita viinejä
Sveitsillä on pieni, mutta mielenkiintoinen viinituotanto. Maassa kasvatetaan lähes 200 rypälelajiketta, joista suurta osaa ei muualla juuri tunneta. 15 000 hehtaarin viljelyala on jakautunut tuhansien kasvattajien kesken ja bulkkiviinin tehotuotanto on menneisyyttä. Korkean kustannustason ja vahvojen kotimarkkinoiden vuoksi viineihin on kuitenkin vaikea tutustua maan ulkopuolella. Vain muutama prosentti tuotannosta menee vientiin.
”Meillä on jokaiselle ruoalle
myös sveitsiläinen suositusviini. Aiemmin ne kiinnostivat lähinnä sveitsiläisiä asiakkaita. Asiakkaan halutessa myymme viinejä myös mukaan ja järjestämme tastingejä kellarissa”, wengeniläisen Schönegg-hotellin johtaja Caroline Ogi kertoo esitellessään hotellin hulppeaa viinikellaria.
Alun perin sommelierina työskennelleen naisen mukaan sveitsiläisten viinien profiili on viime vuosina noussut. Ilmiön takana on uusi viinintekijöiden sukupolvi, joka on ottanut käyttöön uutta teknologiaa ja menetelmiä.
Vakuudeksi Caroline maistattaa meillä täyteläistä ja tuhdin tammista petite arvinea Valais’n vuoristoalueelta. Alue tunnetaan Verbierin hiihtokohteesta, mutta myös kotoperäisestä ja hapokkaasta Petite Arvine -rypäleestä.
”Tämä on keittiömestarina hotellissa työskentelevän mieheni suosikki, onhan hän kotoisin Valisesta, joten alueen viinit ovat meillä hyvin edustettuna.”
Cocktailit James Bondin hengessä
Mürrenin kuvauksellisen alppikylän yläpuolella kohoavan Schilthornin huipulla voi nauttia brunssia viikon jokaisena päivänä. Hieman liioitellen maailman vanhimmaksi pyöriväksi ravintolaksi itseään kutsuvasta Piz Gloriasta voi nähdä kirkkaalla ilmalla aina Ranskan Mont Blanciin ja Saksan Schwarzwaldiinsaakka. 3 500 metrin korkeudessa sijaitseva ravintola pyörähtää ympäri 45 minuutissa, joka kuluu maisemista ja sveitsiläisittäin kohtuuhintaisesta ruoasta nauttiessa mukavasti.
Mürrenin kylä ja pyörivä ravintola ovat tuttuja varhaisesta James Bond -leffasta Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa. Elokuva muistetaan vauhdikkaasta hiihtokohtauksestaan, jossa paikalliset kyläläiset tekivät pääosan hurjista hiihtostunteista.
Brunssin jälkeen tai sijasta voi pistäytyä Piz Glorian cocktail-baariin, joka järjestää myös cocktail-kursseja, aiheena tietenkin martinit ”shaken, not stirred” – mutta myös muina versioina. Kerrosta alempana sijaitsee Bond World 007 -keskus, jonka härvelien parissa lapsenmielisen matkailijan sunnuntai onkin viimeistään pelastettu.
Martini workshop Piz Gloriassa n.20 €/hlö. www.schilthorn.ch
Korkeanpaikankammoa ja postikorttimaisemia
Sveitsi on mitä parhain kohde pahalaatuisen korkeanpaikankammon siedättämiseksi. Jungfraun alueella on esimerkiksi Euroopan korkein rautatie Jungfraujoch, jonka pääteasema Top of Europe sijaitsee 3 500 metrissä.
Yli satavuotias rautatie on sveitsiläisen insinööritaidon ja vuoristo-osaamisen huippunäyte, jonka rakentaminen viime vuosisadan alun tekniikalla on ollut melkoinen saavutus (josta tosin moni köyhä siirtotyöläinen sai maksaa hengellään).
Schilthorn-vuorella on puolestaan vastikään avattu Birgin tasanteelle ”tyhjän päällä” oleva Thrill Walk. Lasinen ja teräksinen rakennelma roikkuu suoraan vuorenseinämässä ja tarjoaa korkeuksia pelkäämättömälle leppoisan paikan nauttia alppiauringosta lasilattialla loungesohvilla istuskellen ja juomista nauttien. Sohvien ja jättityynyjen alla on yli 400 metrin suora pudotus. Birgiin pääsee gondolihissillä Mürrenin kylästä.
Oman tapansa huimaaviin maisemiin tutustumiseksi tarjoavat yleistyneet helikoptereilla tehtävät maisemalennätykset, joihin monet paikalliset tosin suhtautuvat kriittisesti.
Haurasta herkkua
Meiringenin pikkukaupungin vetonaulat ovat jokseenkin erikoiset: sinne tullaan kahden asian, Sherlock Holmesin ja marengin vuoksi. Etsivän tarina päättyi oletettuun onnettomuuteen 4. toukokuuta 1891 Reichenbachin putouksilla, Meiringenin lähistöllä. Fiktiohahmon poismenoa saapuu vuosittain muistelemaan satoja Sherlock Holmesiksi pukeutuneita matkailijoita, lähinnä Britanniasta, opas Jana Marggi kertoo.
Meitä tämä naurattaa, olemmehan saapuneet pikkukaupunkiin tärkeillä asioilla, maailman parhaaksi väitetyn marengin vuoksi. Marengin keksijänä nimittäin pidetään sveitsiläistä sokerileipuri Gasparinia, joka työskenteli Meiringenissa 1700-luvun alussa.
”Kyllä marenki on täältä kotoisin”, kaupungin merkittävin marenginvalmistajan Frutalin johtaja Christopher Frugier vahvistaa ja tyrmää samalla kulinaariraamattu Larousse Gastronomiquen väitteet. Frugier ei ollut kuullutkaan teoriasta, jonka mukaan marengin olisi kehittänyt Puolan kuninkaan keittiömestari ja nimitys tulisi puolan sanasta marzynka.
Marengin valmistus tapahtuu kuten ennenkin, tarvitaan siis vain munanvalkuaista ja sokeria. Tai no, tuotevalikoima on hieman kasvanut sitten 1700-luvun alun, esimerkiksi Bailey’s-liköörillä maistettu marenki on nyt suosittua.
Kierroksen päätteeksi marenkitehtailija antaa meille isot marenkikassit. Marengin ehjänä kotiin kuljettaminen osoittautuu jo itsessään mieleenpainuvaksi ohjelmanumeroksi. Junaa odotellessa nautimme vielä joviaalin tehtailijan kanssa marenki-jäätelöannokset hänen omistamassaan konditoriakahvilassa. Erikoisaamupalan jälkeen olen sokeripäissäni unohtaa marenkikassini kahvilan tuolille.
