Suotuisa sekamelska

Maailman pienentyessä ruokakulttuurit sekoittuvat. Pariisin trendibistrot ovat jo vuosia inspiroituneet Aasian keittiöistä, mikä on synnyttänyt kaupunkiin kokonaan uuden ravintolagenren. Se ei tarkoita, ettei Pariisista saa enää klassista bistroruokaa tai että Aasia uhkaa ranskalaisen keittotaidon traditiota. Perinteillä on vain nykypäivän ruokakulttuureissa omat lokeronsa.

Suomikin on kansainvälistynyt ruokamaana huimasti 2000-luvulla. Maailman keittiöt ovat paitsi monipuolistaneet ruokakulttuuriamme persoonallisilla mauillaan myös puskeneet esiin suomalaisen keittiön ominaispiirteitä ja hienoutta. Mitä paremmin tunnemme muita kulttuureja, sitä enemmän osaamme arvostaa omiakin perinteitämme.

Me Viinilehden toimituksessa uskomme erilaisuuden ja diversiteetin voimaan. Siksi nostimme tänä vuonna esiin suomalaisen viini- ja ruokakulttuurin rikastuttajia, rohkeita rajojen rikkojia ja omilla juurillaan seisovia suunnannäyttäjiä. Ne edustavat meille maailmanluokan menoa. (s. 19)

Kansainvälistyminen elävöittää myös ravintola-alan sisäisiä rakenteita. Luka Balać pyörittää Carlos Henriquesin ja Albert Franch Sunyerin kanssa kolmea helsinkiläisravintolaa, joiden henkilöstö edustaa 23:a eri kansallisuutta. Tästä vahingossa syntyneestä ja onnellisesta sekamelskasta on muodostunut kulttuurillisesti innostava työympäristö. (s. 21)

Ravintola-ala tarvitsee tulevina vuosina yhä enemmän ulkomaista työvoimaa, sillä osaavista tekijöistä on jatkuva pula. Silti MaRan vuoden 2025 osaajabarometrissa 70 prosenttia kyselyyn vastanneista matkailu- ja ravintola-alojen työnantajista pitää yhä kielitaitoa suurimpana esteenä ulkomaisen työvoiman palkkaamiselle. Kysyin, mitä mieltä Balać on kyselyn tuloksista.

”Olemme palvelualalla, joten käsitän ja en. On tärkeää saada vieraat rentoutumaan ja nauttimaan ravintolassa vietetystä hetkestä, ja siksi tulkitsemme herkästi sitä, milloin tilanne vaatii palvelua suomen kielellä. Minusta kaikki lähtee kuitenkin asenteesta, halusta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Voihan se olla vaikeaa omallakin kielellä”, sanoo Balać osuvasti. Ihmisiä kohdatessa tärkeintä kun ei ole kielitaito vaan käytöstavat – ja niillä osumme suoraan maailmanluokan menon ytimeen.

Monenkirjavaa talvea,

Iina

Lue lisää TÄÄLTÄ »
9,90 euron digilukuoikeudella pääset tutustumaan kaikkiin talvinumeron juttuihin.