viinilehti-rgb Created with Sketch.

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA
Sivut

Näin arvioimme viinit sokkona

Hyvä viini on sellainen, josta suu pitää. Olet itse oma asiantuntijasi.

Me kirjan tekijät arvioimme viinejä niillä kriteereillä, joita olemme oppineet arvostamaan tuottajan näkökulmasta. Viinien arvioijan on tärkeää erottaa toisistaan viinien tyyli ja viinien laatu. Hyvä viini on teknisesti hyvin tehty, tasapainoinen kokonaisuus ja alkuperälleen tyypillinen.

Tyylillä tarkoitamme viinien omaa tyyliluokkaa. Viinit kuuluvat ikään kuin eri genreihin samaan tapaan kuin kulttuurituotteet. Kuinka määritellä se, onko komedia parempi kuin draama?

Tekninen laatu

Teknistä laatua arvioitaessa otamme huomioon viinin kemiallisen puhtauden niin, että esimerkiksi rikki tai rypäleiden homeisuus eivät maistu viinissä.

Korkkivika on viinin vihollinen. Se ilmenee sekä korkkimaisena tuoksuna ja makuna että viinin hedelmäisyyden kuivumisena.

Sameus puolestaan saattaa johtua valmistuksesta, vaikka useimmiten syy on viinin huolimattomassa käsittelyssä. Jos heilutat sakkaantunutta pulloa hiemankin, leviää pullon pohjalle kerääntynyt karvaalta maistuva sakka laajemmalle.

Viinikivi on kristalloituneita viinihapon suoloja. Se ei ole tekninen virhe, eikä se vaikuta viinin makuun.
Vaikka lähes kaikki Alkon viinit ovat elinkaarensa alkuvaiheessa, olemme viinejä arvioidessamme joidenkin kohdalla törmänneet hapettumiseen. Hapettumisesta johtuvat virheet antavat viinille raskaan, imelän pistävän tuoksun ja maun. Tämä johtuu siitä, ettei tuottaja ole pitänyt viiniä tarpeeksi huolellisesti erossa hapesta, esimerkiksi viinisammiot eivät ole olleet täynnä. Tai jos pullon korkki on kuivettunut, voi viini maderisoitua tai oksidoitua.

Punaviinin laatu syntyy jo viinitarhalla, sillä ei ole olemassa vippaskonsteja, joilla punaviinin laatua voi parannella rypäleiden poimimisen jälkeen. Punaviini on viljelijän tekemä viini.

Sen sijaan modernien raikkaiden valkoviinien jatkojalostamisella voi olla varsin suuri vaikutus lopputulokseen. Ne ovat enemmän kellarimestareiden viinejä.

Harmonia

Laadukas, hieno viini on tyylikäs kokonaisuus. Jotkut ajattelevat, että mitä voimakkaampi ja vahvempi viini on, sitä hienompaa se on. Mitä enemmän viinissä on väriä, tuoksuja, hedelmäisyyttä, tammea sekä jälkimakua, sen hienompana sitä pidetään. Euroopassa ei ole enää pitkään aikaa ajateltu näin.

Uudessa maailmassakin on nähtävissä trendi, jonka mukaan voimakkuuden ihannointi on väistymässä. Muun muassa tammitynnyrikypsytys ei enää ole itseisarvo, vaan tammisuuden tulee tukea hedelmäisyyttä eikä se saa peittää muita aromeja.

Viinin tulee olla tasapainoinen tuote. Sen hapokkuus ja parkkihappoisuus (joista jälkimmäinen on merkittävämpää punaviineissä) antavat viinille rakennetta ja jämäkkyyttä: eräänlaisen luuston. Mutta hapokkuus ja parkkihappoisuus eivät saa olla liian hallitsevia. Pidämme virheenä sitä, että viinin rakenne korostuu liikaa. Ja vastaavasti myös sitä, että viinissä ei ole riittävästi rakennetta antavia happoja tai parkkihappoja.

Jälkimaku

Jälkimaku on maku, joka viipyy suussa, kun viini on nielaistu. Hyvän viinin jälkimaku tukee viinin makua. Me käytämme arvioissamme paljon termiä jälkivaikutelma, joka on mielestämme laajempi kokonaisuus kuin jälkimaku. Olemme kiinnittäneet huomiota varsinkin viinien karvauteen ja kovuuteen jälkivaikutelmassa.

Viinien täyteläinen hedelmäisyys sekä alkoholi ja mahdollinen makeus puolestaan antavat sille mehevyyttä ja pyö-reyttä, lihaa luiden ympärille.

Hyvä viini on hedelmäinen ja siinä on intensiteettiä. Yhdessä riittävän hapokkuuden kanssa saadaan myös raikkautta sekä pitkään suussa säilyvä miellyttävä jälkimaku.

Tyypillisyys

Hyvä viini on myös alkuperälleen tyypillinen. Siitä pitää tunnistaa viinin tuotantoalue tai ainakin raaka-aineeksi käytetyt rypälelajikkeet.

Maailman eri viinintuotantoalueilla kasvaa varsin erilaisissa olosuhteissa tyyliltään poikkeavia rypäleitä. Paikalliset tavat ja tyylit ovat pitkälti ohjanneet viinien tyyliä. Menestyvät tuottajat ymmärtävät tyypillisyyden ja tasaisuuden kaupallisen merkityksen. Moni tuottaja on oikeastaan palaamassa juurilleen, takaisin perinteisten rypälelajikkeiden pariin. Chardonnayta ja cabernet sauvignonia maailma on jo pullollaan.

Viini saa nimensä Euroopassa lähes aina alkuperänsä mukaan. Myös alkuperäluokitus, jota usein pidetään laatuluokituksena, on ennen muuta tuottajien tapa varmistaa omien tuotteittensa alkuperä ja puolustautua ko-piointia vastaan.

Vaikka alkuperä (Moselwein, Rioja Tinto, Chianti Classico) antaakin yleensä viinille nimen Euroopassa, niin tuottajan tai pullottajan nimi etiketissä takaa sen laadun.

Uuden maailman viineistä tyypillisyyttä etsitään rypälelajikkeista. Jenkeissä juodaan chardonnayta, kun tilataan valkoviiniä. Tuottaja on tärkeä takuumies. Miltä kuulostavat Gallon sauvignon blanc, Hardysin shiraz-cabernet -sekoitus tai Mondavin chardonnay?

Niin Euroopassa kuin Uudessa maailmassakin on nähtävissä, että viinit personoituvat yhä selvemmin alkuperänsä mukaan. Uusilla viinialueilla pullotetaan viinejä yhä enemmän muun muassa yksityisiltä tarhoilta ja yksittäisistä rypälelajikkeista. Tämä on ollut tavanomaista Euroopan klassisilla viinialueilla.

Aromit ja värit

Aromien värityksellä on arvioissamme suuri merkitys. Värityksellä tarkoitamme aromien vivahteita.

Niinpä esimerkiksi vihreät sävyt viestivät nuoruutta, yrttisyyttä, pirteyttä ja jännitettä. Vihreä merkitsee myös viinin raaka-aineen raakuutta, varsinkin punaviinien kohdalla.

Punaiset sävyt viestivät joko kypsästä tai vähemmän kypsästä marjaisuudesta. Kypsät marjat ovat makeita ja meheviä, kuten kirsikat tai metsämansikat. Raaemman punaiset sävyt tuovat mieleen muun muassa puolukat tai punaherukat.

Tummat sävyt viittaavat usein maanläheisiin ominaisuuksiin, kuten multaan tai kosteisiin syksyisiin metsiin. Mustat muistuttavat mustia marjoja, pippurisia mausteita tai savuisen paahteista tervaa.

Viinit voivat olla myös sinertäviä muistuttaen muun muassa mustikoita tai kellertäviä silloin, kun yhdistämme niihin eksoottisia hedelmiä muistuttavia piirteitä.

Tuoksut

Voimme haistaa nenän tai vaihtoehtoisesti nielun kautta satoja eri tuoksuja. Hajuaisti on hyvin yksilöllinen. Koska ihmisten aistikokemukset ovat hyvin erilaisia, emme mekään voi väittää aina olevamme oikeassa.

Olemme kuvanneet tuoksuja monisanaisesti ja pyrkineet löytämään rypäleistä peräisin olevat primääriset aromit, valmistusprosessissa syntyvät sekundääriset aromit ja kypsytyksen myötä syntyneet aromit.

Viimeksi mainittuja, tertiäärisiä aromeja on usein vaikea tunnistaa ja nimetä, mutta juuri tertiäärituotokset ovat viininmaistajalle kaikkein mielenkiintoisimpia elementtejä.

Odotukset

Viinien iät, hinnat tai etiketit eivät ole vaikuttaneet arvioihimme. Olemme maistaneet viinit sokkona siten, että meillä ei ole ollut tietoa yksittäisistä viineistä eikä niiden järjestyksestä.

Pisteytyksessä viinit on arvioitu myös niiden potentiaalisten, ei pelkästään nykyisten ominaisuuksien perusteella. Korkeat pisteet voivat tuntua viinien nykyiseen makuun nähden joskus turhankin korkeilta. Oletamme kuitenkin haasteellisesti, että näistä viineistä tulee kypsytyksen myötä vähintäänkin pisteittensä väärtejä.

Perussääntönä voimme yleistäen todeta, että viini vaatii jo nuorena riittävää hedelmäisyyttä, jotta se kypsyisi pehmeäksi kokonaisuudeksi.

Kaikki viinit eivät parane vanhetessaan, päinvastoin. Ne saattavat menettää hedelmäisyytensä, tuoreutensa ja raikkautensa ja ovat parhaita nuorina. Tämä pätee varsinkin moniin valkoviineihin.

Kun hankit viiniä, älä siis anna ulkoisten tekijöiden vaikuttaa liikaa odotuksiisi. Korkea hinta ei aina takaa viinin laatua. Se voi kylläkin antaa suuntaa. Hinta kuitenkin muodostuu markkinoiden mukaan. Hintoihin vaikuttavat muutkin tekijät kuin viinin absoluuttinen laatu, esimerkiksi onnistunut markkinointi, brändäys jne.

Vanha totuus on, että monimutkainen etiketti ei takaa viinin laatua. Hyvän viinin ei tarvitse myydä itseään etiketillä. Sellaiset sanat kuten Superieur tai Classico eivät tee viinistä parempaa, vaikka saattavat asettaa viinille tavallista tarkemmat minimivaatimukset.

Sydän viestii luonteesta

Viinien arvioimiselle on siis olemassa objektiiviset perusteet. Emme osaa kuitenkaan sulkea täysin pois kaikkia henkilökohtaisia mieltymyksiämme. Pelkkä hedelmäisyys ei riitä korkeisiin pisteisiin. Toivomme viinistä löytyvän myös maun syvyyttä, harmonisuutta ja persoonallisuutta.

Emme liioin kiistä viinin epämääräistä sielun olemassaoloa. Löydämme itsemme ajoittain tilanteesta, jossa joudumme vertaamaan keskenään teknisesti erinomaista mutta hengeltään vaatimatonta viiniä teknisesti vajavaisempaan mutta hengeltään mielenkiintoa ja ylistäviä ajatuksia herättävään viiniin. Uudehko symboli, sydän, viestittää viinin uskollisuudesta alkuperäisyydelleen, autenttisuudelleen ja luonteelleen. Silloin viinissä on myös syvyyttä, intensiteettiä ja potkua. Viini kertoo tavallaan oman viestinsä, jolloin henki pääsee esiin.

Viinikokemuksien vuosien mittaan lisääntyessä tekninen laadukkuus menettää meidän kohdallamme merkitystään suhteessa henkimaailman arvoihin.

Muutokset

Alkon hinnastossa osa viineistä on vuosikertaviinejä. Vuosikertojen vaihtuessa myös arviot ja usein myös tuotenumerot vaihtuvat. Merkittävä osa Alkon valikoimasta on kuitenkin vakiotavaraa, eivätkä arviot ja tuotenumerot hinnastossa vaihdu.

Olemme pyrkineet tarkistamaan viinien ominaispiirteiden vaihtelut, kun vuosikerrat vaihtuvat. Kuluttajan kannalta muutokset saattavat joissakin tapauksessa osoittautua merkittäviksi siitä huolimatta, että tuotenumero ja etiketti ovat säilyneet ennallaan päällisin puolin.

Viinistä viiniin -kirjan kirjoittajat,

Juha Berglund & Antti Rinta-Huumo

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa tästä