Raclettea ja hedelmäistä grüner veltlineriä

Juuston viemää – kaupallinen yhteistyö

Pitkille härkäviikoille kaipaa piristystä – oiva vaihtoehto on yhdessä jaettu raclette-herkutteluhetki.

Perinteiseen raclette-pöytään katetaan pikkuperunoita, kuultavia hillosipuleita, rapeita cornichon-suolakurkkuja, pekonia, ilmakuivattua kinkkua ja syksyn metsäretkiltä mukaan saatuja sieniä. Myös paahdetut ruusukaalit tai kurpitsakuutiot tulevat hyvin juttuun rentoutuneen juuston kanssa.

Moderni versio voisi syntyä texmex-tyyliin rapeista maissilastuista, tulisista jalapeño-paprikoista ja tomaattisalsasta.

Raclette-pöydässä ei ole oikeita tai vääriä raaka-aineita. Pääasia on, että juusto ei pääse loppumaan eikä kiirettä oteta mukaan näihin kekkereihin.

Raclettea nuotion äärellä ja kotikeittiössä

Raclette tulee ranskan kielen verbistä racler, joka kääntyisi suomen kielessä raapimiseksi tai kaapimiseksi. Kerrotaan, että Ranskan ja Sveitsin Alpeilla eläneillä talonpojilla ja karjapaimenilla oli keskiajalla tapana kerääntyä nuotion ääreen aterioimaan ja vaihtamaan päivän kuulumiset. Hehkuvan tulen läheisyyteen nostettiin halkaistu juustokiekko, jonka pinta alkoi lämmön rohkaisemana sulaa. Jokainen nälkäinen mies sai kaapia veitsellään juustoa omien eväidensä päälle. Kun vatsat olivat täynnä ja maailma parannettu, juusto nostettiin pois odottamaan seuraavaa päivää.

Myös saksankielisillä alueilla osattiin herkutella sulatetulla ja lämpimällä juustolla. Germaanit kutsuivat tapaa nimellä bratchäs, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä paistettua juustoa.

Matkalla Sveitsissä tai Ranskan Savoijissa voi vieläkin törmätä maaseudun majataloissa perinteeseen, jossa juustokiekon puolikas asetetaan sepän takomaan rautatelineeseen tai juuston pinnan annetaan sulaa avotulen vierellä. Juuston sulaessa tuvan täyttää voimakas tuoksu, joka voi ensikertalaiselle olla jopa hurja kokemus.

Kokonaisen juustokiekon sulattaminen voi kotioloissa olla haastavaa puuhaa, joten moderni raclette-grilli on kätevä ja siisti tapa herkutteluun.

Perinteiseen racletteen käytetään voimakkaita ja pitkään kypsyneitä vuoristojuustoja, kuten gruyèreä, appenzelleriä tai emmentaalia. Valion tutuista juustoista sulavaan herkutteluun sopivat esimerkiksi Finlandia tai miellyttävän hapan Luostari.

Katso ohjeet raclette-iltaan Valion verkkosivulta.

Juomasuositus

Tuhti ruoka vaatii rinnalleen valkoviinin, jossa on reilusti hedelmäistä makua ja jämerää juuston rasvaisuutta tasapainottavaa hapokkuutta. Näitä ominaisuuksia löytyy itävaltalaisesta Sepp Moser Grüner Veltliner Gebling -viinistä, joka syntyy Kremstalin viinialueella Rohrendorfissa.

Tilan isännän Nikolaus Moserin mielestä laadukkaan viinin salaisuus perustuu tarhoihin, joissa köynnökset saavat elää luonnollisissa olosuhteissa ja hyvin voivassa maassa. Kaikkia Moserin tarhoja hoidetaan biodynaamisia menetelmiä hyödyntäen ja tästä kertoo pullojen takaetiketistä löytyvä Demeter-merkintä.

Valkoviinin tuoksu on avoin ja runsas. Lasista voi löytää Grüner Veltliner -lajikkeelle tyypillisiä aromeja, kuten päärynää, kypsää omenaa, tuoreita yrttejä ja valkopippuria. Sepp Moserin viini on maultaan kuiva, roihuavan hedelmäinen ja mausteinen.

Katso Viini-lehden arvio ja lisätiedot

Jatka juustoilla herkuttelua Valion verkkosivuilla.

Mainos, sisältö jatkuu alla

Nostot

84,90€

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa lehti ja liity mukaan Viini-lehden kasvavaan tilaajajoukkoon.

Saat vuosikerran kestotilauksena hintaan 84,90 €. Vuosikerta sisältää 9 lehteä ja lisäetuna 2 erikoisteemanumeroa sekä Viinistä viiniin -vuosikirjan. Lisäetujen arvo on yhteensä 45,70 €.

Tilaa tästä