Vuosittain järjestettävä Percée du Vin Jaune on Ranskan suosituin viinitapahtuma kauniissa Juran vuoristossa. Kävimme kahden päivän helmikuisella ulkoilmafestivaalilla maistelemassa viinejä ja ihastelemassa tunnelmaa. 

Percée Du Vin Jaune -festivaalien aika on, kun vähintään kuusi vuotta ja kolme kuukautta kypsynyt Juran alueen kuuluisa Savignin-rypäleestä valmistettu vin jaune –viini on valmista juotavaksi. Ajankohdaksi on vakiintunut helmikuun ensimmäinen viikonloppu, jolloin Juran tuottajat kokoontuvat vuosittain vaihtuvaan kylään ja kutsuvat kymmenettuhannet viinin harrastajat alueelle juhlimaan uusimpia viinejä ja herkuttelemaan paikallisia ruokia.

Festivaalit järjestettiin ensimmäisen kerran 1997 ja muutamassa vuodessa se kasvoi Ranskan suosituimmaksi viinitapahtumaksi. Vuonna 2011 mukana oli jopa 60 000 vierailijaa.  Helmikuussa 2018 festivaalit järjestettiin 21:n kerran, tällä kertaa L´Etoilen kylässä.

Saavuimme paikalle etukäteen varatulla bussikyydillä, sillä tapahtumaan ei missään nimessä kannata ottaa omaa autoa. Kymmenet bussit saapuivat alueelle eri puolilta Ranskaa tuoden mukaan tuhansia innoikkaita viininjuojia. Osa busseista tuli Sveitsin Genevestä asti.

Koko kylä oli suljettu liikenteeltä tapahtuman ajaksi. Kadut kuhisivat viinin iloittamia ihmisiä, musiikki pauhasi bändien ja torvisoittokuntien kiertäessä kylää. Ilmassa leijui kutsuva ruoan tuoksu. Viikonlopun ajaksi kyläläisten autotalleihin oli muuttanut yli neljäkymmentä viinintuottajaa lähialueelta, useita ravintoloita, juustoloita ja pieniä ruokakioskeja.

Talviauringon paistaessa taivaalla kilistelimme vin jaunella päivän aloitetuksi ja lähdimme kiertämään kylää. Kummallisesti lasi viiniä sai unohtamaan nollan tuntumassa pyörivän lämpötilan ja pystyimme keskittymään alueen juustoihin ja makkaroihin sekä tietysti viineihin. Vin jaunen jälkeen oli vuorossa maistiaiset alueen väkevöityä rypälemehua macviniä. Alueen viinintiloilla on omat tyylinsä ja reseptinsä tehdä macviniä, mutta lopputulos on usein hedelmäisen mausteinen ja makeahko juoma, joka sopii hyvin aperitiiviksi. Varsinkin grappan ystävälle macvin on uusi paras kaveri.

Aperitiivien jälkeen oli aika syödä paikallista morteau-makkaraa päälle sulatetulla comtélla. Rasvaisen makkaran ja juuston kaveriksi lasilliset Christophe Perrinin poulsardia, paikallista kevyttä punaviiniä.
Mikseivät kaikki festivaalit voi olla näin herkullisia? Sama ajatus toistui myöhemmin, kun eteemme tuotiin lajitelma paikallisia juustoja, jotka huuhdoimme alas Henri Mairen jo hieman ikääntyneellä vuoden 2000 vin jaunella.

Verbillä percée viitataan tynnyrin lävistämiseen hanalla, mistä festivaalisunnuntaina nautitaan seremoniallisesti uusinta Vin Jaunea ja lauletaan lauluja taianomaisesta keltaisesta viinistä.

Toisena päivänä tapahtumassa järjestettiin vanhojen viinien huutokauppa, jossa myytiin viinejä 1840-luvulta aina 1990-luvulle. Kalleimman viinin titteliä pitää 2011 festivaalin huutokaupassa myyty pullo vuosikerran 1774 vin jaunea. Siitä huudettiin uskomaton 57 000 euron hinta. Vin jaunen sanotaankin ikääntyvän vuosikymmeniä ja parhaimmat vuosisatoja.

Tapahtuma maksoi 20 euroa sisältäen viinilasin ja kymmenen maistelulipuketta. Ranskassa kun ollaan, viiniä sai tietysti ostaa myös pulloittain paikalla juotavaksi tai kotiin vietäväksi. Viinien hinnat olivat hyvin kohtuullisia. Pullo valko- tai punaviiniä maksoi 7-15 euroa, mikä oli suomalaiselle seurueellemme mieluista.
“Paljonkohan tääkin maksaisi Suomessa?”, oli kysymys joka toistui viikonlopun aikana.

Tapahtuma-alue oli valtava, mutta tuhannet ihmiset saivat kylän tuntumaan intiimiltä, välillä jopa ruuhkaiselta ihmisten jonottaessa pieniin autotalleihin hakemaan viinimaistiaisia. Alue suljettiin molempina päivinä kello 18.00, jonka jälkeen iloiset ihmisjoukot vaelsivat busseilleen. Viinipullojen avaamisesta syntyvä *blop* -ääni tahditti bussissa laulavan festarikansan matkaa hotellille.

Jos lähdet Juraan festivaalin aikana, varaa matkasi ajoissa, sillä hotellit ja Airbnb-majoitukset voivat olla täyteen varattuja jo kuukausia ennen. Myös ravintolat on hyvä päättää hyvissä ajoin tai voi jäädä ilman lounasta tai illallista.
Lisätietoa festivaalista: Percée Du Vin Jaune  

Juran valkoviinit

Alueen valkoviineissä pääroolia esittävät savagnin ja chardonnay, erikseen tai yhdessä. Klassisesti savagnin on Jurassa valmistettu antamalla viinin kypsyä kontaktissa hapen kanssa, mikä luo viineihin paahteisia makuja, leveän suutuntuman ja kellertävän värin. Viineistä pisimpään kypsyy vin jaune, joka vaatii vähintään viisi vuotta kypsytystä tammessa. Tynnyrissä viinin pinnalle kehittyy liialta hapettumiselta suojaava hiivakelmu, voile. Vastaavalla tyylillä kypsytetään Espanjassa myös sherryt. Kaikki viinierät eivät kuitenkaan täytä vin jaunen vaatimuksia ja saattavat päätyä esimerkiksi Côtes de Jura alkuperämerkinnän alle, jolloin mukaan saa sekoittaa myös chardonnayta.

Nykyisin alueella on yleistä tuottaa myös kuivia valkoviinejä ilman hapen ja voilen yhteisvaikutusta. Tankit ja tynnyrit pidetään täysinä läpi viinin kypsytyksen. Tekniikkaa kutsutaan ranskalaisella termillä ouillé ja se yleistyi 90-luvulla. Savagnin-lajikkeesta valmistetusta viinistä käytetään joskus nimeä naturé, kun on kyse ouillé-tekniikalla valmistetusta viinistä. Tällä tavoin valmistetut viinit ovat parhaimmillaan intensiivisiä, raikkaan hapokkaita ja moniulotteisia valkoviinejä ja tarjoavat mitä parhainta hinta-laatusuhdetta viininystävälle. Chardonnaysta valmistetut viinit ouillé ovat hyviä vaihtoehtoja lähellä sijaitsevan Burgundin valkoviineille. Alueen uusimpiin ja kiinnostavimpiin viinitiloihin kuuluvan Domaine Du Pelicanin omistajat ovatkin burgundista lähtöisin.

Juran kuohuviinit

Myös kuohuviini Crémant du Jura ansaitsee erikoismaininnan, onhan niiden tuotanto melkein neljännes alueen viineistä. Parhaimmillaan Juran crémantit ovat loistavia kuohuviinejä ja kehittyvät hyvin myös kellaroinnilla. Alueelle on yleistynyt myös pétillant naturel -kuohuviinien tuotanto, joiden ehkä tunnetuin tuottaja on Philippe Bornard.

Juran punaviinit

Punaisista rypäleistä (Poulsard, Trousseau ja Pinot Noir) Jurassa tuotetaan pääasiassa kevyitä ja helposti nautittavia viinejä, joiden hapokkuus ja punamarjaisuus ovat omiaan varsinkin alueen morteau-makkaran kanssa. Kevyiden punaviinien ystävälle Jura onkin paratiisi. Raikkaan hedelmäisiä, napakoita ja suunmyöntäisiä viinejä löytyy edullisesti paikallisista ravintoloista, viinikaupoista ja supermarketeista. Varsinkin Poulsardista valmistetut punaviinit ovat usein väriltään lähempänä roseviiniä kuin punaista ja myös trousseaut ovat pääosin hailakan punaisia ja läpikuultavia. Alueen pinot noirit ovat useimmiten kevyempiä niin väriltään kuin maultaan verrattuna kuuluisan naapurinsa Burgundin versioihin.

Vin de paille

Vin de paille (suomeksi olkiviini) vastaa Juran viinituotannosta vain yhtä prosenttia, mutta monille se edustaa vin jaunen ohella alueen erityisyyttä. Olkiviineihin käytetään usein Savagninia, Chardonnayta ja Poulsardia yhdessä, mutta myös yhden lajikkeen viinit ovat sallittuja. Viinin nimi tulee historiallisesta tekotavasta, missä rypäleet poimittiin aikaisessa vaiheessa ja jätettiin kuivumaan olkimattojen päälle. Olkien päällä rypäleet rusinoituivat ja niiden sisältämä sokeri ja hapokkuus tiivistyivät. Muutamasta viikosta useaan kuukauteen kestävän kuivatuksen jälkeen rypäleistä puristetaan makea mehu, joka käytetään viiniksi. Vin de paillea kypsytetään vähintään 36 kuukautta, josta minimissään puolet tammitynnyreissä.

Macvin

Viime vuosina enemmän huomiota on saanut myös alueen väkevöity macvin, joka tehdään sekoittamalla rypälemehua ja rypäletislettä 16–17 prosenttiseksi “viiniksi”, joka saa kypsyä tynnyreissä kymmenestä kuukaudesta vuosiin. Jokaisella tuottajalla on oma tyylinsä ja reseptinsä, mutta lopputulos on usein hedelmäisen mausteinen ja makeahko väkevöity viini, joka sopii hyvin aperitiiviksi. Huomionarvoista on myös rypälemehuun lisättävä tisle, sillä sen on tultava tuottajan omista rypäleistä samoin kuin rypälemehun. Jurassa onkin tämän vuoksi hyvinvoiva tislauselinkeino, kun taas monilla muilla viinialueilla ala on ollut laskussa.