Länsi-Australian rannikolla sijaitseva Margaret Riverin viinialue on huippuviinien ja rennon elämäntyylin valtakunta. Siitä tekee poikkeuksellisen maantieteellinen sijainti – se on yksi maailman eristäytyneimmistä viinialueista.
Noin 6000 hehtaarin kokoinen viinialue sijaitsee Intian valtameren ja Tyynen valtameren kohtauspaikassa. Meri tuo tarhoille viilentäviä tuulia ja auringolta suojaavia pilvipeittoja lämpimän kasvukauden aikana.
Valtamerten aallot ovat tuoneet paikalle surffaajien lisäksi myös viinintekijöitä. Viinintuotanto sai alkunsa 1960-luvulla, kun sydänlääkäri Tom Cullity muutti Perthistä Margaret Riveriin viljelemään viiniä. Häntä seurasi useampia muita lääkäreitä, jotka kaipasivat elämänmuutosta ja rentoa elämää. Tästä lähti liikkeelle alueen muutos maidontuotanto- ja maatalousyhteisöstä kohti viini- ja turismikeskittymää. Surffikulttuurin vaikutukset näkyvät myös nykyään viinintuotannossa, sillä tarhoille löytyy helposti hyväkuntoisia kausityöntekijöitä etenkin huonojen aaltojen aikaan.
Luontoarvot pääosassa viinitiloilla
Margaret Riverissä on yli 200 viinitilaa, joista monet ovat pieniä ja perheomisteisia. Vuonna 1978 perustettu Voyager Estate on yksi alueen suurimmista. Tilan viinitarhojen johtaja Mike Saunders kertoo, että uudistavaa viljelykulttuuria alettiin kehittää jo parikymmentä vuotta sitten. Vuonna 2023 tila sai luomusertifioinnin kaikille tilan viinitarhoille, joita on yhteensä 110 hehtaaria.
”Viininviljelymme perustuu luontoa kunnioittavaan tuotantofilosofiaan. Tällä hetkellä testaamme muun muassa uusia peitekasvustoja”, Mike Saunders sanoo.
Luonnon vaalimisen tärkeyden voi helposti ymmärtää Margaret Riverissä. Alue on häikäisevän kaunis, ja luonnon monimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri. Viinintuotanto ja turismi ovat uhkia, jos konservointia ja monimuotoisuuden suojelua ei oteta tosissaan. Monen viinitilan toiminnassa luontoarvot näkyvätkin keskeisenä tekijänä.
”Olemme istuttaneet yhteensä noin 55 000 puuta ympäri tarhojamme. Haluamme suojella luontoa viiniköynnösten ympärillä ja lisätä elämää tarhoilla”, Mike Saunders kertoo.
Hän on ylpeä siitä, miten he ovat onnistuneet valjastamaan luonnon oman työvoiman töihin.
”Talvella lampaat nauttivat rikkaruohoja viiniköynnösten välistä. Lannoittamiseen käytämme karjaamme. Maanpinnan alapuolella asuva työvoima tekee myös täyttä viikkoa. Madot ja hyönteiset pitävät maaperän elinvoimaisena ja edesauttavat köynnöksiä saamaan ravinteita ja kasvuvoimaa maaperästä.”
Viininviljelijän luvattu maa
Tarhoilla maaperä on helposti vettä läpäisevää ja niukkaravinteista, raudan punaiseksi värjäämää soraista savea, joka lepää historiallisen vanhan graniitin päällä. Talvisin sataa runsaasti, noin 1000 mm. Tiloille rakennettuihin pieniin tekojärviin kerätään vesi talteen ja kastellaan tarhat lämpimän kasvukauden aikana. Kastelu on tarpeellista, sillä pintakerros on pääosin ohutta.
”Varaudumme veden vähenemiseen. Tavoitteemme on lisätä kuivaviljelyä, mikä tapahtuu kasvattamalla maan pinta- eli humuskerrosta ja opettamalla juuret etsimään vettä syvemmältä”, Mike Saunders sanoo.
Muutoin viininviljelyyn liittyvät riskit näyttäytyvät tässä maailmankolkassa vähäisinä. Olosuhteet ovat varsin suotuisat. Lämmin, pitkä kasvukausi auttaa rypäleitä kypsymään, ja meren viilentävä vaikutus pitää huolen raikkaudesta. Voyager Estaten pääviinintekijä Tim Shandtin mukaan nämä olosuhteet ovat keskeinen selitys sille, miksi alueen viinitilojen vuosikerrat ovat useimmiten niin onnistuneita ja tasalaatuisia.
”Onhan meillä tietenkin yksi uhka: kengurut. Ne ovat viehättyneet erityisesti Cabernet Francin nuorista köynnöksistä, aivan kuten trendikkäät sommelierit lajikkeesta valmistetuista viineistä”, Tim Shandt sanoo pilke silmäkulmassa.
Chardonnay ja Cabernet Sauvignon tähtirooleissa
Margaret River on tunnettu erityisesti huippulaadukkaista Chardonnay- ja Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistetuista viineistään. Viiniköynnökset kasvavat pääsääntöisesti alkuperäisistä juurakoista, sillä alueella ei ole Phylloxeraa. Chardonnay-tarhojen köynnökset ovat Gin Gin -klooneja. Ne tuottavat pieniä terttuja, joissa rypäleet kasvavat eritahtisesti ja eri kokoisina.
”Viineistä syntyy todella intensiivisen hedelmäisiä ja raikkaan mineraalisia, joissa on tyypillisesti mandariinin, greipin, valkoisen persikan ja nougatin aromeja”, Tim Shandt kuvailee.
Tilan Cabernet Sauvignon -tarhojen köynnökset ovat pääosin Houghton-kloonia. Se tuottaa alhaisen sadon, ja rypäleiden tanniinit ovat erityisen hienorakenteisia. Rypäleet kypsyvät pitkään lämpimän kasvukauden ajan. Ne soveltuvat pitkään tammikypsytykseen, ja aromeissa on mustaherukkaa, punaherukkaa, setripuuta ja laakerinlehteä.
Valtavirrasta poikkeavat artesaaniviinintekijät
Kun maistelee Margaret Riverin viinejä, niissä voi havaita suuria samankaltaisuuksia. Poikkeuksiakin löytyy, kuten Si Vintnersin perhetilan valtavirrasta poikkeavat viinit. Tilan omistajat Sarah Morris ja Iwo Jakimowicz kuvaavat itseään artesaaniviinintekijöiksi, ja tuotanto on sertifioitu biodynaamiseksi.
”Pyrimme ilmaisemaan aidosti terroiria. Meillä on minimaalisen intervention periaate. Puutumme mahdollisimman vähän asioihin tarhoilla ja kellarissa.”
Sarah Morris ja Iwo Jakimowicz ovat tehneet viiniä seitsemän hehtaarin viinitarhallaan 14 vuotta. He ovat valmistaneet muun muassa Margaret Riverin ensimmäisen natural-tyylisen viinin vuonna 2012.
”Viinityylimme poikkeaa valtavirrasta siten, että pyrimme luomaan raikkaampia ja kevyempiä viinejä, jotka ilmaisevat meille puhtaimmin alkuperää. Käytämme sulfiittia minimaalisesti ja tammea hyvin hillitysti. Saatamme sallia kuorikontaktit, ja käytämme sementistä valettuja munanmuotoisia tankkeja kellarissa”, Sarah Morris kertoo.
Margaret Riverin viinialueella menee sangen hyvin. Alueen viineille riittää kysyntää niin Australiassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Alueella on merkittävää kansallista vientiarvoa, vaikka se edustaa vain noin kahta prosenttia koko Australian viinintuotannosta.
Mutta mitä voimme odottaa näkevämme tulevaisuudessa?
”Margaret Riverin tarhapalstojen välillä on eroa rypäleiden kasvuolosuhteissa. Meidän mielestämme olisi hienoa nähdä enemmän terroiria ilmentäviä viinejä”, Iwo Jakimowicz pohtii.
