Ranskalaisvaikutteet espanjalaisen Marqués de Cáceresin viineissä eivät ole sattumaa. Cristina Fornerin Enrique-isän perhe pakeni Espanjassa vuonna 1936 syttynyttä sisällissotaa Ranskaan. Tie vei Rhônen ja Loiren viinialueiden kautta Bordeaux’hon. Sieltä Enrique Forner hankki vuonna 1963 kaksi viinitilaa, jotka hän kunnosti ja nosti uuteen kukoistukseen.
Kaipuu kotiin
Bordeaux-vuosinaan Enrique haaveili kotiinpaluusta ja viinitilan perustamisesta Espanjaan. Hän huomasi, että Riojassa oli tilaa innovatiiviselle viininvalmistukselle.
”Riojan tuon ajan punaviinit olivat raskaasti tammitettuja, valkoviinit ja roseet liki oksidoituneita”, Cristina kertoo.
Bordeaux-vuosilta tutun huippuenologi Émile Peynaud’n rohkaisema Enrique palasi lopulta Espanjaan 1968. Kaksi vuotta myöhemmin hän perusti Marqués de Cáceres -tilan Ceniceron kylään Rioja Altan alueelle. Siellä hän alkoi tehdä punaviiniä Bordeaux’n inspiroimalla, riojalaisittain ennenkuulumattomalla tavalla.
”Isän viineissä oli runsaasti väriä, uutosta ja eleganttia hedelmää, jota ei tammitettu puhki vanhoissa tynnyreissä. Maltillisella tammikypsytyksellä hän haki viiniin paahteista vivahteikkuutta, moniulotteisuutta ja harmoniaa hedelmäisyyden kanssa.”
Enrique Forner toi myös terästankit Riojan viininvalmistamoihin.
Enrique Forner alkoi tehdä punaviiniä Bordeaux’n inspiroimalla, riojalaisittain ennenkuulumattomalla tavalla.
Uudisraivaajahengessä
Alku oli haastava, sillä Riojan minimikypsytyssäädösten vuoksi talo ei voinut myydä ensimmäisinä vuosinaan pulloakaan viiniä. Alueella ei myöskään oltu totuttu Enriquen viinityyliin.
Ajan mittaan hän ymmärsi tarvitsevansa apua, joten Cristina hyppäsi remmiin vuonna 1984. Alku ei ollut helppo pariisilaiseen elämänmenoon tottuneelle tyttärellekään.
”Olin nuori, espanjaa ranskalaisella aksentilla ääntävä nainen, joka puhui englantia vain auttavasti. Vaikka Logroño on Riojan suurin kaupunki, se oli melkoinen kontrasti Pariisista muuttavalle. Varmaan siksi isä lähetti minut maailmalle…”
Liki 15 vuoden ajan Cristina matkusti puolet vuodesta avaamassa uusia markkinoita talolle, vaikka ”tuolloin ei ollut matkapuhelimia tai edes pyöriä matkalaukuissa”.
Neljän vuosikymmenen vientityön myötä Cáceres-viinit tunnetaan 135 maassa. Vuodesta 2007 Cristina on tarkastellut viinimaailmaa perheomisteisen talon toimitusjohtajana.
”Konservatiivinen Espanja on muuttunut huimasti urani varrella. Naisia näkee yhä enemmän viinintekijöinä, tarhamestareina, viinitilojen johtajina ja sommeliereina. Kotiäideiksi valmentamisen sijaan tyttöjen koulutukseen panostetaan. Urani alussa nainen viinitilan johtotehtävissä oli häkellyttävä ajatus.
”Espanjassakin naisia näkee yhä enemmän viinintekijöinä, tarhamestareina, viinitilojen johtajina ja sommeliereina.”
Laatua joka tasolla
Marqués de Cáceresin huippuriojat tehdään 65–90-vuotiaiden Tempranillo-köynnösten rypäleistä. Vaikka talolla on runsaasti vanhoja tarhoja Rioja Altassa sekä Rioja Alavesan alueella Ebro-joen pohjoispuolella, rypäleitä myös ostetaan oman kylän luottoviljelijöiltä.
”Maksamme viljelijöille ekstraa siitä, että he huolehtivat vanhoista, konsentroitunutta laatusatoa antavista köynnöksistä, jotka eivät tuota yhtä paljoa rypäleitä – ja tienestejä heille – kuin satoisat nuoret köynnökset.”
Talo tähtää huippulaatuun myös Crianza- ja Reserva-viineissään. Cantabria-vuorten Atlantin tuulilta suojaama ilmasto ja maaperien diversiteetti antaa Cristinan mukaan mahdollisuudet vaikka mihin.
Lämpenevässä ilmastossa talo on onnekas, sillä osa tarhoista sijaitsee jopa 700–800 metrin korkeudessa.
”Voimme sekoittaa viineihin viileämmissä yölämpötiloissa kasvaneita, raikkaan hapokkaita rypäleitä. Rypäleiden valikointi ja laadunvalvonta on kaiken avain. Ilman laaturaaka-aineita ei voi tehdä laatuviinejä.
”Rypäleiden valikointi ja laadunvalvonta on kaiken avain. Ilman laaturaaka-aineita ei voi tehdä laatuviinejä.”
Pääsiäisen parhaat viinit Marqués de Cáceresilta
