Koronakevät 2020 oli monella tavalla erikoinen. Lämpömittari nousi plussalle, mutta suomalaiset nyhräsivät kotona. Totuteltiin etäkoulua ja etätöihin, soiteltiin isovanhemmille videopuheluita ja hamstrattiin vessapaperia. Ravintolat suljettiin, konsertit ja teatterinäytökset peruutettiin. Mitään ei tuntunut tapahtuvan. Mutta oikeastaan tapahtui paljonkin – netissä.
Suomalaiset oppivat tilaamaan internetistä kaikenlaista, nekin, joista se aiemmin oli tuntunut hieman omituiselta. Muutamalla näpäytyksellä sai ulko-ovelle niin ruokaostokset, uuden kännykän kuin välikausitakin.
Moni kokeili ensimmäistä kertaa myös esimerkiksi viinin tai oluen tilaamista verkon kautta. Jopa niin ahkerasti, että vuosina 2019–2021 alkoholin tilausmäärät ulkomailta kolminkertaistuivat. Viinin osuus alkoholin nettikaupasta on noin 20 prosenttia.
Tulli ja Verohallinto ilmoittivat loppuvuodesta 2022 ryhtyvänsä tekemään tehovalvontaa kaikille ulkomailta saapuville alkoholitilauksille. Syyksi kerrottiin verovalvonta. Tilausmäärät olivat nousseet 33 miljoonaan litraan vuodessa, ja monet kuluttajat jättivät asiaankuuluvat verot edelleen hoitamatta, joko vahingossa tai tahallaan. Verohallinnon mukaan Suomen valtio menetti tämän takia jopa sata miljoonaa euroa verotuloja.
Niinpä marraskuun 2022 alusta lähtien ulkomailta saapuvat alkoholitilaukset pysähtyivät tulliin tarkastettaviksi. Pahimmillaan viivytys on voinut olla useita viikkoja, vaikka kuljetuksen verot, merkinnät ja maksut olisi hoidettu kaikin tavoin asianmukaisesti.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio kommentoi marraskuussa tuoreeltaan Helsingin Sanomille, että tehovalvonta on EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteiden kannalta “harmaalla alueella”. Unionin sisällä tapahtuvaa kauppaa ei saisi verovalvonnalla rajoittaa suhteettomasti. Raution mielestä kuitenkin vaikutti siltä, että tehovalvonnalla pyritään peiteltyyn kaupankäynnin rajoittamiseen. Silti tehovalvonta on monen viinialan ammattilaisen mielestä hyvä asia. Miksi ihmeessä?
Jotta voisi ymmärtää yksittäisen kiistan merkityksen, täytyy hahmottaa koko jupakka. Pitkittyneet tapahtumat voi yrittää ahtaa pähkinänkuoreen esimerkiksi näin:
Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, sitouduimme tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaaseen liikkumiseen unionin rajojen sisällä. Poikkeusluvalla Suomi ja Ruotsi saivat kuitenkin pitää monen muun maan mielestä eksoottisen alkoholimonopolinsa. Tämä ristiriita on yksi nykyisten kahnausten pohjasyistä.
Toinen syy on epämääräinen ja vanhentunut alkoholilainsäädäntö, josta poliitikot eivät eduskunnassa ole pystyneet sopimaan. Kuvaavaa on myös se, että eri viranomaiset ovat esittäneet julkisuudessa vastakkaisia tulkintoja etämyynnin laillisuudesta.
Venkoilu johti lopulta siihen, että Suomi joutui selvittämään etämyyntiin liittyviä käytäntöjään Euroopan neuvostolle. ”EU epäilee Suomen rikkovan lakia”, lööpit kirkuivat. Vuosikymmeniä jatkunut poliittinen kiista sysättiin siis tuomioistuimen harteille.
Vuonna 2020 Valvira teki tutkintapyynnön noin kymmenestä yrityksestä, jotka myyvät alkoholia ulkomailta Suomeen. Yksi epäillyistä oli viininviljelijä ja viinialan yrittäjä Juha Berglund, jonka omistama ranskalainen Carsin-viinitila on myynyt viiniä 25 vuoden ajan niin Alkoon kuin suomalaisille yrityksille ja yksityishenkilöille. Berglund on myös Viinilehden perustaja. Neljä luotiliiveihin pukeutunutta tullietsivää käveli sisään hänen kotiinsa Kirkkonummella täysin yllättäen tammikuussa 2021. Kesti 15 kuukautta ennen kuin todettiin, että Berglund on syytön.
Osa muista tutkinnoista päätettiin jo aiemmin niin sanotulla vähäisyysperusteella. Mikään näistä tutkinnoista ei lopulta edennyt oikeuteen asti.
Helmikuun alussa 2023 saatiin myös kauan odotettu hovioikeuden päätös, jossa todettiin yksiselitteisesti, että etämyynti on sallittua.
Hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä alkoholirikoksesta tapauksessa, joka käsitteli alkoholin nettimyyntiä Baltiasta Suomeen. Myyntiä järjestellyt mies sai tuomion törkeästä veropetoksesta, koska hänellä oli myymistään tuotteista verovelvollisuus. Nettimyynti sinänsä todettiin lailliseksi.
Näin saavutettiin lopulta yhteisymmärrys siitä, että alkoholin etämyynti tai etäosto ovat sallittuja asioita. Vaikuttaa toki erikoiselta, että tämä ratkaisu täytyi hakea rikossyytteiden kautta.
Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit sanoo, että tehovalvontaa alettiin suunnitella noin puolitoista vuotta sitten.
”Verohallinnon ja tullin keskustelu alkoi, kun havaittiin, että verovaje oli kasvanut. Haluttiin reagoida siihen. Käytännön toimiin päästiin, kun hallitus osoitti viime kesänä lisätalousarviossa tähän resursseja”, Rakshit kertoo puhelimitse.
Käytännössä tehovalvonta tarkoittaa ennakkoon tiedon keräämistä ja analysointia. Tulli siis varautuu siihen, millaisia lähetyksiä Suomeen on tulossa. Näiden tietojen perusteella tullimiehet puhuttelevat toimitusten kuljettajia ja tarkastavat kuljetusasiakirjat. Sitten syntyy lopullinen päätös siitä, tarkastetaanko lähetys vai ei.
Äskettäin julkaistussa Verohallinnon ja tullin tiedotteessa kerrottiin, että moni alkoholia ulkomailta Suomeen myyvä nettikauppa on tehovalvonnan aikana muuttanut toimitustensa lähettäjä- ja vastaanottajatietoja epäselvemmiksi. Tämä viivästyttää tarkastuksia entisestään. Viivästys voi koskea myös sellaisia lähetyksiä, joissa merkinnät ovat asianmukaiset ja verot maksettu – ja myös sellaisia lähetyksiä, joissa on muitakin tuotteita kuin alkoholia.
Pahimmillaan viive voi Rakshitin mukaan olla joitakin viikkoja, ei siis esimerkiksi kuukausia.
”Viivästysten kesto kuitenkin vaihtelee”, hän sanoo.
”Jos samassa lähetyksessä on useammalle eri taholle meneviä tuotteita, todennäköisesti tarkastaminen kestää kauemmin. Jos lähetys taas on menossa vain yhdelle ostajalle, niin se on nopeammin selvitettävissä.”
Tullin mukaan vain hyvin pienestä osasta alkoholilähetyksiä verot on maksettu.
”Ne ovat ihan yksittäisiä prosentteja.”
Säännösten vastaiset lähetykset sen sijaan sisältävät usein halpaa alkoholia, esimerkiksi Saksasta tilattua olutta.
”Viiniharrastajat ja keräilijät taas ovat pääsääntöisesti niitä, jotka hoitavat verovelvoitteet hyvin. Heille hinta onkin usein toissijainen kysymys.”
Entä mitä tehovalvonnasta ajattelevat myyjät? Virosta käsin toimivan Bottlescouts-yrityksen puolesta asiaa kommentoi heidän emoyhtiönsä Brukett Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ali-Melkkilä.
Bottlescouts on arvoviineihin erikoistunut yritys. Sen valikoima keskittyy yli 15 euron hintaisiin viineihin. Suurin tuoteryhmä on samppanja.
”Suurin osa meiltä tilatuista viineistä on hyvin klassisia. Verkkosivu ei ole se optimaalisin alusta jännittäville kokeiluille, kun tuotetta ei pääse maistamaan ennen ostopäätöstä”, Ali-Melkkilä sanoo.
Hänen mielestään tehovalvonta on hyvä juttu.
”Meillä jokaisesta juomasta on maksettu niin valmiste- kuin juomapakkausvero. Uskon, että tullin tarkoituksena on pysäyttää niiden yritysten tai yksilöiden toiminta, jotka eivät hoida näitä veroja. Sehän voi lopulta tuoda lisää tilaajia meille, jotka toimimme kaikkien sääntöjen mukaan.”
Ali-Melkkilä myös toivoo, että tehovalvonta selkiyttää etämyynnin kokonaiskuvaa. Koska alalla on toiminut monia yrityksiä, jotka eivät maksa veroja, eivät kuluttajat ole aina tienneet, mihin luottaa.
”Tilaaminen on ollut monille kuluttajille epäselvää, ehkä pelottavaakin.”
Ero on näkynyt tietysti myös hinnoissa: jos myy alkoholia pimeästi, on helppo myydä sitä halvalla. Tämä on vääristänyt kilpailua niiden firmojen eduksi, jotka jättävät verot maksamatta.
Ali-Melkkilä sanoo, että hän ei ainakaan toistaiseksi tiedä Bottlescoutsin toimitusten viivästyneen merkittävästi. Yrityksessä onkin panostettu hyvin selkeisiin toimitusmerkintöihin. Vuonna 2022 tilausmäärät kuitenkin putosivat jo ennen tehovalvonnan alkua.
”Korona-aikana kysyntä räjähti. Vielä vuosi 2021 mentiin hyvällä tasolla, mutta vuoden 2022 alusta ihmiset ovat selvästi siirtyneet taas enemmän ravintoloihin.”
18 400 litran haltuunotto
Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit sanoo, että sen jälkeen, kun tehovalvonnan alkamisesta tiedotettiin, tilausmäärät ovat pienentyneet rutkasti. Tullin haaviin onkin toistaiseksi kahden kuukauden aikana jäänyt vain noin 80 000 litraa alkoholia. Kyse on aiempiin tilausmääriin nähden hyvin pienestä erästä.
Verohallinnon ja tullin arvion mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2021 alkoholia ulkomaisista nettikaupoista 33 000 000 litraa eli kuukaudessa keskimäärin 2 750 000 litraa. Kahden ensimmäisen tehovalvontakuukauden aikana tullin haaviin on jäänyt tuo 81 500 litraa eli kuukaudessa keskimäärin 40 750 litraa alkoholia. Se on 1,5 prosenttia arvioidusta tuonnista.
Edelleen verohallinto kertoo, että se teki kahden ensimmäisen tehovalvontakuukauden aikana haltuunottopäätöksen 18 400 litrasta alkoholia eli kuukaudessa keskimäärin 9 200 litrasta. Määrä vastaa 0,3 prosenttia vuoden 2021 arvioidusta alkoholin keskimääräisestä kuukausinettikaupasta.
Prosentit ovat laskennallisia, koska ensinnäkin määrä vuoden 2021 ostoksista on arvio ja toiseksi viranomaiset sanovat, että ostokset ovat tehovalvonnan aikana vähentyneet. Mutta suuntaa ja suuruusluokkaa niiden perusteella voi kuitenkin arvioida.
Suurin osa Tullin pysäyttämästä alkoholista on siis sellaista, jossa verojen hoitaminen kuuluu vastaanottajalle: valtaosa pysäytetyistä juomista on jatkanut eteenpäin ja niistä on lähetetty verotuspäätös ostajalle. Haltuunotot eli 9 200 litraa kuukaudessa koskevat juomia, joissa myyjän olisi pitänyt hoitaa verotus.
Etämyynti vai etäosto?
Aina kun Suomeen tilataan alkoholia ulkomailta, jonkun tulee maksaa siitä verot. Mutta kenen ne pitää maksaa? Se riippuu siitä, onko kyseessä etämyynti vai etäosto. Mikäli myyjä osallistuu tilauksen kuljetuksen järjestämiseen – edes suosittelemalla tiettyä kuljetusliikettä verkkosivuillaan – kyseessä on etämyynti. Tällöin myyjän tulee huolehtia veroista.
Mikäli tilaaja taas järjestää kuljetuksen itse on kyseessä etäosto. Silloin tilaajan tulee tehdä tilauksesta ennakkoilmoitus ja asettaa vakuus Verohallintoon. Tämä onnistuu OmaVero-palvelussa.
Viinilehti-konserniin kuuluva Viinikellari.com myy verkkokaupassaan viiniä ulkomailta Suomeen.
