Herkullinen juoma maistuu vielä paremmalta, kun se on tuotettu vastuullisesti. Onkin selvä trendi, että vastuuasiat kiinnostavat kuluttajia entistä enemmän.

Tietoa juomien vastuullisuudesta on kuitenkin vaihtelevasti tarjolla, eikä päästöistä ja ympäristövaikutuksista viestitä aina selkeästi. Vastuullisuus voi merkitä monia asioita: pientä hiilijalanjälkeä, eettisiä työoloja tai vaikkapa lähi- tai luomutuotantoa. Kannattaa miettiä, millaisia vastuullisuuden arvoja haluaa itse tukea.

Pakkaus – mitä kevyempi, sen parempi

Helppo muistisääntö on, että mitä kevyempi ja kierrätettävämpi pakkaus on, sitä pienemmät ovat sen ilmastovaikutukset. Suurimmat ympäristövaikutukset juomalitraa kohden ovat lasipullolla ja pienimmät muovipakkauksella, jonka hiilijalanjälki on vain noin 35 prosenttia lasipullon hiilijalanjäljestä. Muovipullon imago viini- tai olutpakkauksena ei kuitenkaan yleisesti ole niin hyvä kuin lasipullon.

Lasipullossa vastuullisuuteen vaikuttaa kierrätettävyys, joka onkin melkein 100 prosenttia. Myös kevytlasipullot ovat yleistymässä. Oluessa tölkki on Suomessa ehdottomasti yleisin pakkausmuoto ja myös ympäristölle hieman parempi kuin lasipullo. Ravintolakuluttamisessa ympäristölle parhaita pakkauksia ovat erilaiset muovikegit, joista olutta ja muita juomia lasketaan hanaan. Vastuullinen ravintola kierrättää lopuksi muovin.

Juomien valmistus ja kuljetus

Oluen, viinien ja tisleiden valmistuksessa vastuullisuuteen vaikuttaa energian käyttö ja sen kierrätys. Myös veden kulutuksella ja sivutuotteiden kierrättämisellä on suuri merkitys juoman ympäristövaikutuksiin. Yleensä isommat yritykset pystyvät tuottamaan juomalitroja tehokkaammin, joten ympäristövaikutuksia mitatessa ne usein nousevat suosikeiksi. Pienet yritykset puolestaan työllistävät litraa kohti enemmän ihmisiä, joten tästä näkökulmasta kannattaa suosia pienten yritysten tuotteita.

Kuljetukseen käytetty väline vaikuttaa juoman ympäristötekijöihin ja vastuullisuuteen enemmän kuin välimatka. Lähellä tuotettu ei aina ole vastuullinen tai pienipäästöinen. Merkitystä on myös kuljetettavien erien koolla: usein isojen erien kuljetus on tehokkaampaa kuin pienten.

Olut ja tisleet vastuullisimpia kotimaisina

Suuri osa Suomessa myytävästä oluesta valmistetaan pääsääntöisesti kotimaisesta ohramaltaasta, vedestä ja panimolla kasvatetusta hiivasta. Se on raaka-aineiltaan ja valmistusprosessiltaan varsin ekologinen juoma.

Oluelle katkeruutta ja tuoksua antava humala on ainoa oluen raaka-aine, jota ei vielä viljellä kaupallisesti tarpeeksi Suomessa. Humalan alkuperä vaikuttaa oluen kotimaisuusasteeseen ja ekologisuuteen. Vähän humalaa sisältävät kirkkaat oluet ovat ekologisempia kuin paljon humalaa sisältävät sameat oluet. Kotimaistakin humalaa ollaan kehittämässä Luonnonvarakeskuksessa, mutta sen kaupallistamiseen suurissa määrissä menee ainakin parikymmentä vuotta.

Kotimaassa tislattujen juomien vastuullisuus liittyy raaka-aineen kotimaisuuteen. Useat kotimaiset tislaamot ostavat perusalkoholin muualta ja tislaavat sen uudelleen mausteiden kera. Toiset taas käyttävät kotimaista viljaa. Tislaamiseen menee huomattavan paljon lämpöenergiaa, joten sen talteenotto ja mahdollinen kierrätettävyys on olennaista vastuullisuuden kannalta.

Viinin vastuullisuus riippuu viljelystä ja työoloista

Viinin vastuullisuuteen vaikuttaa pakkauksen, kuljetuksen ja sosiaalisen vastuun lisäksi rypäleiden viljely ja maankäyttö. Viinin tuottaminen vaatii paljon maata, joten viljelymuodoilla on suuri merkitys. Ilmastonmuutoksella on jo merkittävä, paikoin dramaattinen vaikutus viininviljelyyn, ja ilmaston lämpenemisen takia viljely perinteisillä alueilla vaikeutuu.

Viininvalmistukseen liittyvien kausivaihteluiden takia henkilökunnan määrä vaihtelee tiloilla. Sadonkorjuun aikana työtekijöiden määrä saattaa olla moninkertainen. Viinintuotannossa korostuukin henkilökunnan määrän vuoksi sosiaalinen vastuu. Lisäksi osa viinistä viljellään ja valmistetaan maissa, joissa työoikeudet ja -olot eivät vielä yleisesti ole sosiaalisesti vastuullisia.

Lasiin lähi- ja luomujuomaa

Lähijuoman määritelmä on Suomessa lavea. Virallisesti se tarkoittaa erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueensa paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Käytännössä lähijuoma-termiä voi kuitenkin käyttää kuka vain omantuntonsa mukaan.

Käytännön käsitteenä lähijuoma koskee varsinkin pienempiä tuottajia. Suuri osa pienjuomatuottajan, -panimon tai tilaviiniyrityksen tuotannosta myydään lähellä tuotantopaikkaa. Mitä suurempi panimo, juomatuottaja tai tislaamo on, sitä kauemmaksi valmistuspaikasta tuotteita menee myyntiin.

Kuluttajat saattavat sekoittaa luomun ja lähiruoan, vaikka ne tarkoittavat hyvin eri asiaa. Luomutuotanto ei ole sidottu paikkaan tai kuljetusmatkojen pituuteen, vaan se tarkoittaa sertifioitua luonnonmukaista tuotantotapaa. Se on hieman tehottomampaa pienempien satokokojensa takia eikä se välttämättä aina ole hiilijalanjäljeltään yhtä pientä kuin perustuotanto. Yhteistä luomu- ja lähijuomalla on, että jäljitettävyys korostuu niissä.

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa juomien kanssa työskentelevien ihmisten työoloja: juoman tuottajamaassa työskentelevien, pakkaajien, kuljettajien ja tuotteen myyjien.

Perustyöolosuhteet ovat Suomessa usein kunnossa. Tämä ei toki aina takaa yksittäisten työntekijöiden oloja tai esimerkiksi vähemmistöjen kohtelua. Suomalainen työ on kuitenkin useimmiten sosiaalisesti vastuullista. Sosiaalisen vastuun sertifikaateilla viestitään usein reiluja työoloja maissa, joissa ne eivät ole itsestäänselviä.

Osta vastuullisesti:

• Suosi hanajuomia ravintolassa ja pakattuja juomia muovipullossa.
• Jos haluat pitää lähialueen juomavalmistajat toiminnassa, suosi paikallista.
• Jos haluat energiatehokkaasti valmistettuja tuotteita, valitse ison yrityksen juomia.
• Jos haluat tukea työllisyyttä, osta pientuottajan tuotteita.
• Jos luonnonmukainen tuotantotapa on sinulle tärkeää, osta luomutuotteita.
• Selvitä maahantuotujen juomien logistiikkatapa ja lähtömaan tuotantotapa.
• Selvitä tuottajayrityksen muut arvot ja tarkista, tekevätkö he vaikuttavia vastuullisuustekoja.
• Kysy maahantuojilta ja tuottajilta tuotteiden vastuullisuudesta