Epävakaa sää, kuivuus, kuumuus, hallat ja jatkuvat tulipalot – ilmasto-olosuhteet tekevät tuhoa tarhoilla ja muuttavat viininviljelyä myös riskialttiiksi.

Chilen viinialueista Casablanca on kärsinyt eniten ilmastonmuutoksen seurauksista, kuten pitkään jatkuneesta kuivuudesta ja vedenpuutteesta. Alueen sademäärä on 18 vuodessa puolittunut, eikä vettä löydy edes pohjakallioon asti poraamalla. Kuivuus on aiheuttanut myös laajan tuholaisongelman, sillä ruoan puutteesta kärsivät jänikset syövät köynnöksiä ja rypäleitä.

Ilmastonmuutokseen on herätty jo aikoja sitten Chilessä, mutta muutokset vaativat aikaa. Tuottajat ovat siirtäneet tarhojaan viileämpien kasvuolosuhteiden perässä entistä korkeammille ja eteläisemmille alueille, aina Patagoniaan asti.

Wines of Chilen tilastojen mukaan 32 viinintuottajaa on siirtynyt pois Casablancan alueelta vuosina 2010–2020.

Cono Sur -viinitalo alkoi siirtää viinintuotantoaan Casablancasta viileämpään San Antonion laaksoon jo yli 20 vuotta sitten, mutta vasta nyt köynnökset tuottavat laadullisesti Casablancan alueen veroisia viinejä.

Esimerkiksi Cono Sur 20 Barrels Pinot Noirin valmistuksessa käytetyistä rypäleistä 85 prosenttia on tullut Casablancasta ja 15 prosenttia San Antoniosta. Jotta punaviinin tuotantoa on voitu jatkaa, lajikkeiden osuus sekoituksessa on pitänyt kääntää ympäri: nyt 85 prosenttia rypäleistä tulee viileämmästä San Antoniosta ja 15 prosenttia Casablancasta.

”Olemme lisänneet San Antoniosta tulevien rypäleiden määrää vähitellen, jotta pinot noirin makuprofiilii pysyisi samana. Vuosikerrassa 2020 olemme vihdoin tyytyväisiä lopputulokseen” kertoo Alvaro Saenz-Laguna, Cono Surin Pohjois-Euroopan vientipäällikkö.

Viinintuotannon siirtäminen vaatii paitsi aikaa myös investointeja logistiikkaan ja infrastruktuuriin. Kaikilla Casablancan tuottajilla ei ole resursseja muuttaa Etelä-Chilen viileämmille alueille.

”Casablancasta saadaan siis tulevaisuudessakin viinejä, mutta aiempaa vähemmän. Yksi nousevista viinialueista San Antonion lisäksi on Bío Bío.”

Viinintuottajat pyrkivät hyödyntämään uusilla tarhoillaan vettä mahdollisimman tehokkaasti ja painovoimaa hyödyntäen. He elvyttävät myös vanhoja, resistenttejä lajikkeita ja kehittävät entistä vastustuskykyisempiä juurakoita kovan kuivuuden keskelle. Rypäleet saavat suojaa kuumuudelta ja polttavalta auringolta, kun köynnökset sidotaan lähemmäs maata ja lehdet jätetään suojaamaan rypäleterttuja.