Alkoholittomuus ja sober curious ilmiönä

Maailmanlaajuinen sober curious -ilmiö on saanut ihmiset kyseenalaistamaan omaa alkoholinkäyttöään ja suhtautumistaan juomiseen. Ilmiöksi tituleerattu asenne on kuitenkin vain osa isompaa kokonaisuutta ja elämäntapaa, jossa alkoholin haittoja ja hyötyjä punnitaan tarkkaan. Alkoholittomuus on muuttunut trendistä pysyväksi state of mindiksi, ja matala-alkoholiset ja alkoholittomat juomagenret kehittyvät jatkuvasti.

“Nollajuomat tekevät kauppansa”

Kysynnän noustessa metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden määrän kasvaminen ja laadun paraneminen palvelee tietoisia kuluttajia, ja nollajuomat tekevät kauppansa. Krapula ei enää kiinnosta, mutta laadukkaista juomista ollaan kuitenkin valmiita maksamaan.

Sukupolvet murroksessa

Kieltolaki, viinapassit, anniskelun rajoittaminen ja alkoholilainsäädösten kiristykset ovat tuttuja aiheita tietyille sukupolville. Viinin arkipäiväistämisen ja eurooppalaisen juomakulttuurin puolesta on taisteltu pitkään, mutta mätänevätkö työn hedelmät milleniaalien mukana, kun nuorempi sukupolvi ei ole enää kiinnostunut alkoholista?

Sober curious -ilmiö ei katso ikää, mutta erilaiseen alkoholikulttuuriin kasvaminen näkyy nuorempien sukupolvien asenteissa ja juomiskulttuurissa. Meille yli kolmekymppisille on kyseenalaistamattoman normaalia kippistää kuohuviinillä, korkata saunaolut ja juoda pihvin kanssa punaviiniä. Myös kylään viedään usein viinipullo – nykyään niin kuulemma tekevät enää vain buumerit.

“Vain buumerit vievät viiniä tuliaiseksi.”

Ovatko alkoholittomat viinit tulevaisuus?

Alkoholittomien juomien buumissa alkoholittomat viinit ovat jääneet jalkoihin. Useimpiin ostoskoreihin tarttuu edelleen mukaan alkoholittomia oluita, siidereitä, lonkeroita, kombuchaa ja juomasekoituksia. Jopa ruokapöydän antimien kumppaneiksi valikoituu useammin alkoholittomia cocktaileja kuin alkoholittomia viinejä. Alkoholittomia viinejä on alettu kuitenkin valmistaa samalla pieteetillä kuin alkoholillisia versioita. Tässäkin varmasti näkyy viinitiloilla tapahtuva radikaali sukupolvenvaihdos ja ajatusmaailman muuttuminen.

“Megatrendien aallonharjalla ei (alkoholiton) viini virtaa”

Alkoholittomat viinit voisivat potentiaalisesti löytää paikkansa nuorempien sukupolvien ruokapöydästä. Mutta laahaako markkinointi perässä vai onko alkoholittomien viinien mielikuvassa parantamisen varaa? Ne eivät nimittäin tällä hetkellä virtaa megatrendien aallonharjalla, vaikka kaikki muut alkoholittomat juomat surffaavat siellä.

Kehitys kehittyy – niin myös alkoholittomat viinit

Alkoholittomien viinien ylle on langennut useasti huonon maineen varjo, joka johtunee niiden yltiömäisestä makeudesta. Kun alkoholi poistuu viinin valmistuksessa, jäljelle jää rypälemehua, joka on lähtökohtaisesti makeaa. Viini tarvitsee sokeria maistuakseen, mutta alkoholittomissa viineissä ongelmaksi muodostuu usein niiden sokeripitoisuus, joka on huomattavasti korkeampi kuin alkoholillisissa versioissa. Energiaa alkoholittomissa viineissä on kuitenkin rutkasti vähemmän, johtuen alkoholin suuresta kaloripitoisuudesta.

Alkoholittomien viinien valmistustavat ovat kehittyneet roimasti. Valmistus on kuitenkin edelleenkin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin alkoholillisten viinien. Alkoholin poistamiseen viinistä on useita erilaisia tapoja, kuten esimerkiksi tyhjiöitislaus, käänteisosmoosi tai hyrrähaihduttimeksi suomennettu ”spinning cone column”-menetelmä.

Alkoholittomien viinien makeutta voidaan kompensoida käyttämällä valmistuksessa rypäleitä, jotka eivät ole täysin kypsiä. Sillä mitä kypsempi rypäle, sitä makeampi lopputulos. Raaoissa rypäleissä hapokkuutta on enemmän ja sokeria vähemmän, jolloin raakoja tai lähes kypsiä rypäleitä käyttämällä alkoholittomasta viinistä saadaan tasapainoisempi lopputulos.