Lennä: Finnairin lento Pariisiin, josta voit vuokrata auton.

Majoitu: Vuokraa linna! Chateau Autricourt Bourgognessa palvelee isomman porukan tarpeita aidossa vallihaudan ympäröimässä linnassa. Pienemmällä seurueella kannattaa suunnata johonkin alueen maalaisromanttisista vaihtoehdoista. Hotelleja, motelleja ja Airbnb-majoituksia löytyy ympäri Bourgognen ja Champagnen alueita.

Bourgognen-matkaajan kannattaa napata lennot Helsingistä Pariisiin ja ajaa loppumatka vuokra-autolla. Matka Pariisista kohti Bourgognen sydäntä, Dijonia, taittuu autolla vajaassa neljässä tunnissa. Matka-aika menee tuulimyllyjä ja maaseudun postikorttimaisia maisemia katsellessa. 

Bourgogne – Chardonnayn ja Pinot Noirin faneille

Kumpuilevien viinitarhojen valtaamalla Bourgognen alueella valmistetaan maailman nimekkäimpiä, tyylikkäimpiä ja toki myös kalleimpia viinejä. Alueen pääasialliset rypäleet ovat hedelmäinen Chardonnay sekä elegantti ja herkkä Pinot Noir – ja juuri näistä rypäleistä valmistetuista viineistä Bourgogne on tunnettu. Chardonnayn ja Pinot Noirin lisäksi alueella viljellään myös Aligotéta, Gamayta, Pinot Gris’tä ja Sauvignon Blancia.

Bourgognessa viinin juominen aloitetaan yleensä kevyestä Pinot Noirista ja maistelua jatketaan voimakkaampaan Chardonnayhin!

Bourgognen parhaat Grand Cru -tarhat sijaitsevat yleensä rinteiden keskiosissa. Alueen lämpötilat vaihtelevat paljon aina keväthalloista kesän yli 30 asteen helteisiin. Lauhkea ilmasto on kuitenkin otollinen erittäin krantun Pinot Noirin viljelyyn.

Niin Bourgognen kuin Champagnen alueella on helppo ajella autolla ristiin rastiin, ja välimatkat taittuvat muutamissa tunneissa henkeäsalpaavan pittoreskeja maisemia katsellen.

Domaine Faiveley – viiniä Bourgognen sydämessä

Matka kulkee upeiden laventeli- ja tulppaanipeltojen keskellä kiemurrellen Domaine Faiveleyn viinitilalle Nuits-Saint-Georgesiin, Bourgognen sydämeen.

Domaine Faiveley on yksi alueen isoimmista edelleen perheomisteisista viinitaloista. Viiniä valmistetaan tällä hetkellä jo seitsemännessä sukupolvessa – ja vain viiden hengen tiimillä. Takapihalta kohoavat maisemat viiniviljelmineen ovat Bourgognea parhaimmillaan.

Domaine Faiveley valmistaa viinejä perinteisistä kyläviineistä aina maineikkaisiin pienerä- ja vuosikertaviineihin saakka. Chardonnay- ja Pinot Noir -rypäleistä valmistetut viinit edustavat alueen viinejä tyylikkäällä ja klassisella tavalla.

Bourgognessa angel’s share, eli enkelten osuus on isompi kuin Bordeaux’ssa.

Avoimissa open vat -sammioissa valmistetut punaviinit saavat omantakeista makumaailmaa fermentaatioprosessissa rypäleisiin jätettyjen varsien ansiosta. Luonnonhiivakäymisen jälkeen punaviinit lepäävät isoissa ja korkeissa kellareissa, joissa on säilytetty kuohuviinejä ennen Faiveleyn perheen aikaa.

Valkoviinien terästankkikäymisen jälkeen taika tapahtuu matalammassa ja pienemmässä valkoviinikellarissa, missä tynnyreihin jätettyä hiivasakkaa hämmennellään ajoittain kypsymisen aikana.

Musignyn Grand Cru -tarhalta tulevista rypäleistä valmistetaan 400–500 pullon erä punaviiniä vuodessa. Pieni erikoiserä on ehdottomasti maistamisen arvoinen, jos siihen sattuu törmäämään. Viinitilalta tarttui kuitenkin mukaan pullo Chardonnaysta valmistettua ’Les Villeranges’ Rullya.

Beaune – keskiaikainen viinipääkaupunki

Vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Domaine Faiveleyltä sijaitsee Beaunen keskiaikainen kylä, joka tunnetaan koostaan huolimatta alueen kuhisevana viinipääkaupunkina. Vanhan kaupungin kaduilta löydät erilaisen kattauksen viinikauppoja, ravintoloita, goottilaistyylistä arkkitehtuuria ja 1400-luvun herttuoiden talossa sijaitsevan viinimuseon.

Kuulopuheiden mukaan paikalliset ostavat viininsä yleensä kaupunkien laitamilta, joten vanhan kaupungin viinikauppojen hintataso saattaa olla hieman kalliimpi kuin kaupungin ulkopuolella. Matkamuistoiksi kannattaa kuitenkin ostaa paikallisia viinejä ja Dijon-sinappeja. Matkaan tarttui pullo paikallista rosee-crémantia ja purkillinen tryffelidijonia.

Nälän yllättäessä suuntaa lounaalle Table du squareen, missä ruoka on mutkatonta ja suussa sulavaa ja viinit paikallisia herkkuja.

Vinkki! Pohjois-Bourgognessa valmistetaan crémantia vain muutamien kilometrien päässä Champagnen alueesta. Alueen crémantit ovat valmistustavaltaan ja terroiriltaan hyvin samankaltaisia kuin samppanjat, mutta maksavat vain murto-osan niiden hinnasta.

Champagne – klassikkokuohuvaa rakkaudella

Pohjois-Bourgognesta on vain kivenheitto Champagnen puolelle. Ajomatkalla viinitarhat eivät juurikaan muutu, sillä kummallakin alueella viljellään Chardonnayta ja Pinot Noiria. Viininrakastajien pyhiinvaelluskohteena tunnettu Champagne koostuu kiehtovista pikkukylistä, viinitarhoista ja henkeäsalpaavista maisemista, joita yleensä koristavat lehmät tai vehreät pellot.

Klassikkoalueella rakkauden viininvalmistusta kohtaan haistaa jo kaukaa. Useiden sukupolvien ajan jatkunut viininvalmistus näkyy viinitalojen historiassa, ja monilla taloilla työskennellään edelleenkin useamman sukupolven voimin.

Drappier – luonnollisuuden edelläkävijä

Urvillen kylässä Champagnessa sijaitseva Drappier on seitsemännessä sukupolvessa toimiva, perheomisteinen samppanjatalo, jota luotsaa Michel Drappier. Myös ’Papa’, eli Michelin isä, 96-vuotias André Drappier on edelleen paikalla ja nauttii samppanjaa päivittäin: hän kertoo sen olevan pitkän ikänsä salaisuus.

Drappier tunnetaan Pinot Noir -rypäleen pioneerina ja alueella sen ensimmäisenä istuttajana ja viljelijänä. Drappierin samppanjoissa ei käytetä perinteistä samppanjahiivaa, vaan alueelta tulevaa paikallista hiivalajiketta, joka on löydetty tarkan mikrobitutkimuksen tuloksena. Drappierin viinitalo haluaa valmistaa mahdollisimman luonnollista samppanjaa terroiria kunnioittaen, ilman että siihen lisätään mitään. Valikoimasta löytyykin jo useampi brut nature -tyylinen samppanja, johon ei ole lisätty lainkaan sokeria.

Mukaan tarttui magnum-pullo Drappierin Brut Nature Sans Soufrea – eli samppanjaa, johon ei ole lisätty lainkaan rikkidioksidia. Viinin valmistus ilman rikkidioksidia on riskaabelia, mutta tämä täysin luonnollinen samppanja on riskin arvoinen.

Leclerc Briant – biodynaamisuuden äärellä

Vajaan parin tunnin automatka Champagnen läpi Urvillesta Épernayhin taittuu jälleen postikorttimaisia maalaismaisemia ihaillen. Épernay on pieni samppanjanhuuruinen pikkukylä, jota tituleerataan useasti samppanjan pääkaupungiksi.

Ulkoa vaatimattomamman näköinen Leclerc Briantin samppanjatalo paljastuu sisältä boutiquehotellimaisen tyylikkääksi ja monikerroksiseksi rakennukseksi. Täällä kaikki oleellinen tehdään maan alla – parhaimmillaan jopa 35 metrin syvyydessä.

Leclerc Briant on biodynaamisen samppanjatuotannon pioneeri. Se on ensimmäinen samppanjatalo, joka siirtyi luomuviljelyyn 1950-luvulla ja biodynaamiseen viljelyyn 1970-luvulla.

Viinitalo tarjoaa mielenkiintoisia kokeiluja biodynaamisuudesta kiinnostuneille. Kellareiden sokkeloissa sijaitseva viinintekijän ”experimental room” on talon houkuttelevin paikka. Tässä erikoisessa koehuoneessa tehdään kokeiluja eri materiaaleista valmistetuilla tynnyreillä ja kypsytysastioilla, joita on aina kullasta lasiin ja terrakotasta titaaniin.

Leclerc Briant valmistaa vain vuosikertasamppanjoita ja noudattaa valmistuksessa biodynaamisen viljelyn ja valmistuksen säännöksiä. Kuukalenteria noudattamalla ja erilaisia astioita kypsytyksessä käyttäen pyritään luomaan täydellinen blendi, joka on tasapainossa erilaisten materiaalien kanssa. Viinitilan kaupasta mukaan tarttuu pullo Leclerc Briant Resérveä.

Bourgognen ja Champagnen viinien epävarma tulevaisuus

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ongelmia etenkin samppanjan ja Bourgognen punaviinien valmistuksessa. Kranttu Pinot Noir -rypäle kärsii eniten lämpenevistä olosuhteista, joten viljelyn painopistettä on siirretty Chardonnay-rypäleeseen, joka kestää paremmin lämpenevää ilmastoa.

Uusia keinoja ja tapoja kokeillaan jatkuvasti, mutta kuluttajan on hyvä varautua mahdollisiin hinnan nousuihin. Pinot Noir -pohjaiset samppanjat saattavat muuttua Chardonnay-voittoisemmiksi. On myös mahdollista, että viinien määrä vähenee ja niistä tulee entistä arvostetumpia.