Leiripaikalla vastaanottokomitea rientää toivottamaan meidät tervetulleiksi. Rantaniityllä laiduntava lammaslauma on varmasti tottunut saamaan ihmisiltä herkkuja, niin rohkeasti ne kerääntyvät ympärille. Mutta kun makupalojen sijaan rinkasta kaivetaan esiin teltta ja makuupussit, päättävät lampaat jatkaa matkaansa.
–Road trip Pohjois-Norjan vuoristomaisemissa on kesän kohokohta. Kun ajaa tarpeeksi syrjäisille teille, saa viettää yksinkertaista leirielämää: ohjelmaan kuuluu teltan pystytys rantaniitylle, ruokakalojen narraaminen lähimmältä kalliolta, ja illallisen halstraaminen rannalta kerätyistä ajopuista tehdyllä avotulella. Elämyksen kruunaa pyöriäisten parvi, joka ui ohi aamulla leiriä purkaessa.
Tromssan pohjoispuolella sijaitseva Kvaløya on Norjan viidenneksi suurin saari. Vuonoja seurailevia rantateitä pitkin ajellessa jylhiä maisemia riittää, sillä Kvaløyalla on kymmenen yli 700 metrin huippua ja kolme yli kilometrin korkuista vuorta.
Seudulla on vähemmän kulkijoita kuin kestosuosikki Lofooteilla tai viime vuoden koronakesän tuhansista Instagram-kuvista tutulla Senjalla. Toki poikkeuksellisimmat paikat – etenkin kymmenien hiekkapoukamien ympäröimä Sommarøyn pikkukylä – houkuttelevat kauniina kesäpäivinä joukoittain lomailijoita, mutta suurimmilta osin Kvaløya on syrjäseutua.
Jos haluaa viettää aikaa täysin omissa oloissaan, kannattaa kääntää auton keula kohti seuraavaa saarta, Ringvassøyaa. Kun asfaltti muuttuu hiekkatieksi ja viimein sekin loppuu, on aika nostaa rinkka selkään.
Tunturiylänköä täplittävät kirkasvetiset pikkujärvet. Niissä asuvat taimenet ovat upeita kaloja: kauniita, voimakkaita ja herkullisia. Keskiyön aurinko katoaa hetkeksi korkeimpien tuntureiden taakse ja ruokailevien kalojen tuikit rikkovat erämaajärven tyynen pinnan. Kun renkaat alkavat lähestyä, on aika tarttua virveliin ja hiipiä rantaan.
