Riesling-rypäleen koti on Saksassa, josta se on levinnyt ympäri maailmaa. Euroopan lisäksi lajiketta viljellään myös uudessa maailmassa.
Viileän ilmaston ansiosta Rieslingin kasvukausi on melko pitkä, jolloin rypäleisiin ehtii kehittyä tiivis aromikkuus ja samalla ne säilyttävät eloisan hapokkuutensa. Nämä ominaisuudet voi maistaa myös useimmissa riesling-viineissä. Intensiivinen hapokkuus, aromikkuus ja mahdollinen makeus tekevät riesling-viineistä hyvin varastointia kestäviä. Rieslingeillä onkin valkoviineille harvinaista kypsymispotentiaalia.
Rieslingistä voidaan valmistaa niin rutikuivia, kuin intensiivisen makeitakin herkkuja. Ja kaikkea siltä väliltä – myös kuohuvia. Saksan Moselissa tehdään usein puolikuivia ja kevyitä rieslingejä. Kuivia, rotevia ja intensiivisiä rieslingejä kaipaavan kannattaa kääntää katseensa kohti Saksan Rheingauta tai Itävaltaa. Runsaita, suutuntumaltaan leveämpiä ja tietyllä tapaa öljyisempiä herkkuja löytyy Ranskan Alsacesta. Puhdaspiirteisen raikkaita ja limettiaromisia viinejä syntyy esimerkiksi Australian Clare Valleyssa ja Eden Valleyssa – eloisan terhakoita versioita myös Chilessä ja Uudessa-Seelannissa. Makeita eliksiirejä edustavat esimerkiksi Saksan beerenausleset, trockenbeerenausleset, eisweinit tai Alsacen vendange tardive- ja sélection de grains nobles -viinit.
Reilun hapokkuuden ja aromaattisuuden ansiosta rieslingit ovat mainioita aperitiivejä. Rieslingin yhdistämistä ruokaan ohjaa ensisijaisesti viinin makeus. Lajikkeesta ei valmisteta tammitynnyreissä kypsyneitä viinejä, joissa tammen aromi olisi esillä, joten ruoan kanssa yhdistäminen on aika helppoa.
Riesling
Aromit: Persikka, persikan kivi, aprikoosi, Granny Smith -omena, hunaja, passionhedelmä, lime, petroli, mineraalisuus, mehiläisvaha.
Tyyli: Kevyistä ja kuivista täyteläisen makeisiin. Myös kuplivia.
Ikääntyminen: Valkoviiniksi harvinaisen potentiaalinen varastoitavaksi. Intensiivisen makeat ja hapokkaat kymmeniä vuosia.
Suosi: Kuivat ja kevyemmät vaaleille kaloille, äyriäisille ja salaateille. Kuivat ja rotevat runsaammille meren herkuille. Täyteläiset, hieman makeuttakin sisältävät vaaleille lihoille. Puolikuivat ja -makeat kestävät mausteisempaakin ruokaa. Intensiivisen makeat sellaisenaan jälkiruoaksi tai selkeämakuisten hedelmäkakkujen ja -piiraiden seuraan.