Viininteko ei tullut Terry Chellappahin elämään klassiseen tapaan perhevelvoitteiden ja sormuslupausten mukana, vaan musiikin kautta. Nettisivuillaan itseään viiniminstreliksi kutsuva muusikko on menestyneen australialaisen Plan B! -viinitalon perustaja.

“Äitini opetti pianonsoittoa, joten opin soittamaan pianoa jo lapsena. Jossain vaiheessa kyllästyin pianoon, joten kokeilin kitaransoittoa. Päädyin basistiksi samasta syystä kuin kaikki muutkin basistit – koska kukaan muu ei halunnut soittaa bassoa. Kaksikymppisenä elätin itseni basistina.”

Viinit astuivat Terryn elämään muusikkoystävän kautta.

”Hän työskenteli ravintoloissa ja sai minutkin kiinnostumaan viineistä. Lopullinen niitti tuli, kun lähdin töihin Englantiin 1980-luvun puolivälissä. Työskentelin viinien maahantuontiyrityksessä, ja  hurahdin viineihin lopullisesti.”

Terry teki töitä Englannissa muutaman vuoden ja opiskeli samalla WSET-viiniopintoja.

”Kun saavuin takaisin Australiaan, tapasin vaimoni Amandan. Hän oli siihen aikaan ravintolakokki, joten minäkin päätin lähteä ravintola-alalle. Avasimme vaimoni kanssa ravintolan ja ennen kuin huomasimmekaan, meillä olikin niitä jo kolme. Se oli kovaa työtä, mutta myös todella hauskaa. Ravintolan pyörittäminen on raskasta, kolmesta puhumattakaan. Varsinkin, kun yrität samalla perustaa perhettä.”

Terry kiinnostui viineistä yhä enemmän. Lopulta hän päätti vaimonsa kanssa luopua ravintoloista.

He perustivat viinien maahantuonti- ja jakeluyrityksen. ”Ja kun olet kerran sotkenut näppisi viiniin, ennemmin tai myöhemmin huomaat haluavasi myös valmistaa sitä,” Terry naurahtaa. Terry ja Amanda muuttivat Perthistä etelään Margaret Riveriin 20 vuotta sitten, ja muutama vuosi myöhemmin he perustivat Plan B! -viinitalon.

”Se alkoi enemmänkin harrastuksena. Teimme viiniä vain pieniä määriä. Emme odottaneet sen olevan tulevaisuudessa näin suosittu. Meillä ei ollut mitään suurta suunnitelmaa Plan B!-brändille. Halusimme pitää sen rentona ja hauskana.”

Australialaisten valkoviinien hyökyaalto

Australia tunnetaan perinteisesti isoista ja täyteläisistä turbopunaviineistään, mutta pölyttyneiden stereotypioiden takaa on nousemassa raikkaiden valkoviinien hyökyaalto. Varsinkin Länsi-Australia on viime aikoina nostanut päätään valkoviinikategoriassa.

“Me keskitymme Margaret Riverissä Chardonnay-valkoviineihin. Great Southern taas sopii alueena erinomaisesti Riesling-lajikkeelle,” Terry sanoo ja jatkaa:

“Länsi-Australian rieslingit ovat hyvin erilaisia verrattuna Etelä-Australian Eden Valleyn ja Clare Valleyn Riesling-viineihin. Täällä lännessä rieslingit on hieman pehmeämpiä, ei niin teräviä ja sitruksisia. Great Southernin valkoviineissä on enemmän runsautta ja tekstuuria.”

Länsi-Australia tunnetaan Cabernet Sauvignon – ja Chardonnay-viineistään sekä Bordeaux-tyylisistä Sauvignon Blanc – ja Semillon-viinisekoituksista, mutta Terry halusi tehdä jotain hieman tavallisesta poikkeavaa.

”Teemme yhteistyötä sopimusviljelijöiden kanssa eri viinialueilla Länsi-Australiassa. Tunnetuin alueista on Margaret River, ja toinen Great Southern, joka on iso sisämaassa sijaitseva viinialue. Kolmas, ja kenties vähiten tunnettu, viinialue on Perthin eteläpuolella sijaitseva Geographe, jossa kasvaa Sangiovese-, Cabernet Sauvignon – ja Tempranillo-lajikkeita.”

Valkoviinit ovat olleet lähellä Terryn sydäntä jo tovin.

“Kun työskentelin Englannissa, pomoni rakasti Alsacen valkoviinejä – ja olen ollut kiinnostunut niistä siitä lähtien. Riesling, Pinot Gris, Gewürz… Aah, rakastan Gewürstramineria! Parfyyminen tuoksu, tekstuuri, omaleimainen bouquet ja se tietty aromaattinen noste, joka hyvässä gewürztraminerissa on! Niille ei löydy vertaa.”

Biisejä viineille

Niin musiikissa kuin viinissäkin Terry tuntuu löytäneen oman kotoisan paikkansa valtavirran ulkopuolelta.

“Tykkään juoda viiniä. Itse asiassa tykkään juoda viiniä hyvin paljon”, Terry sanoo nauraen ja jatkaa:

”Minua kiehtoo viinissä eniten sen kyky ilmaista itseään. Viinin luonne riippuu niin paljon siitä, missä se on tehty, mistä rypälelajikkeesta se on tehty ja miten se on tehty.”

Terry sanoo rakastavansa myös hyvää ruokaa.

”Ruoan ja viinin yhdistäminen on paitsi jännittävää ja herkullista, myös elämäntapa.”

Mutta liian jäykkää ei saa olla. Terry haluaa pitää tunnelman rentona.

”Uskomme vahvasti viinin hauskuuteen. Olen jopa säveltänyt biisejä joillekin viineilleni. Otamme viinipullon sisällön vakavasti, mutta kaikkeen muuhun suhtaudumme hilpeästi.”