Opi viineistä

9 faktaa roseeviineistä, jotka viinidiggarin on hyvä tietää

25.05.2021 Teemu Rinta-Mänty

Roseeviinit ovat nyt trendikkäitä, hauskoja, maukkaita, gastronomisia sekä laadukkaampia kuin koskaan. Kaikkea sitä, mitä niistä ei olisi voitu vielä parikymmentä vuotta sitten kuvitellakaan. Mutta mistä näissä viineissä oikein on kyse?

1. Sattumista suunnitelmallisuuteen

Vaaleanpunaisten viinien historia ulottuu todennäköisesti yhtä pitkälle kuin viinin valmistuksen historia ylipäätään. Väriin vaikuttavista menetelmistä tietämättömät viljelijät kasvattivat kaikenlaisia rypäleitä samoilla tarhoilla eikä rypäleitä välttämättä eroteltu värin perusteella viiniä valmistettaessa. Sattumalla on siis ollut oma vaikutuksena värin muodostumisessa. Vasta, kun roomalaiset kehittivät parempia puristusmenetelmiä ja luostareissa opittiin enemmän viinin valmistamisesta sekä erilaisten lajikkeiden soveltuvuudesta tietynlaisiin kasvuympäristöihin, myös eri viinityylit alkoivat eriytyä omikseen. Suunnitelmallisemmasta tekniikoiden käytöstä roseeviinin valmistuksessa löytyy mainintoja vasta 1800-luvulta, jolloin tummempia punaviinejä oli jo opittu pitämään laadukkaampina. Edelleen suurin osa roseeviinistä valmistuu punaviinien oheistuotteena, vaikka kasvanut kysyntä onkin saanut tuottajia panostamaan roseeviinien valmistukseen enemmän.

2. Uuden nousun avaimet

Roseeviinien suosion nousu on monien tekijöiden summa. Laatu on noussut merkittävästi huolellisemman tarhatyöskentelyn, varhaisempien sadonkorjuiden sekä valmistusprosessien kehittymisen myötä. Euroopassa on panostettu erityisesti vientimarkkinoille, myös Euroopan Unionin tukemana. Systemaattisen markkinoinnin seurauksena erityisesti Provencen roseeviinejä on hiljalleen noussut huippuravintoloiden listoille – samaan aikaan kun Hollywood-tähdet ovat poseeranneet nimikkoviiniensä kera trendikkäiden julkaisujen kansissa. Kun mukaan ynnätään vielä sosiaalisen median vahvistunut rooli sekä nuorempien kuluttajien kiinnostus kepeämpiä, raikkaampia ja mutkattomasti lähestyttäviä viinejä kohtaan, käsissä jo melkoinen nippu roseen menestyksen avaimia.

3. Valmistusmenetelmä vaikuttaa makuun

Roseeviiniä valmistetaan pääosin neljällä eri menetelmällä: suoralla puristamisella (direct press), pidemmällä maseraatiolla, vuodatusmenetelmällä (saignée) sekä sekoittamalla. Kustakin löytyy erilaisia variaatioita, erityisesti rypäleiden käsittelyyn ja kuorikontaktin pituuteen liittyen.

Suorassa puristamisessa kokonaiset rypäleet puristetaan pienellä paineella, jolloin hyvin lyhyt kontakti mehun ja kuorien välillä liuottaa vain niukasti väriä. Pidempi maseraatio tuo lisää väriä ja rakennetta. Mehun käyminen viiniksi tapahtuu ilman kuoria. Vuodatusmenetelmä (saignée) on käytössä usein punaviinien valmistuksessa, jolloin riittävän kuorimaseraation jälkeen osa mehusta valutetaan pois. Näin syntyy vaaleanpunaista mehua roseeviinin valmistukseen ja mikäli kaikkea ei käytetä roseen valmistukseen, konsentroituneempi punainen mehu jatkaa käymistään punaviiniksi. Saignéet ovat pidemmästä kuorikontaktista johtuen useimmiten tummemman punaisia ja myös rakenteeltaan enemmän punaviinillisiä.

Roseeta voidaan tehdä myös sekoittamalla punaisia ja valkoisia rypäleitä, rypälemehuja tai valmiita viinejä. Näistä erityisesti punaisten ja valkoisten viinien sekoittamiseen liittyy paljon lainsäädännöllisiä rajoituksia. Sekoittamalla valmistetusta roseeviineistä tuoreimpia esimerkkejä ovat useimmiten Pinot Noirista väriä saavat Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc -roseet sekä roseeviinijuomana myytävät pink rieslingit.

Punertavia sävyjä on myös kuoriensa kanssa käyneissä valkoviineissä, eli oransseissa viineissä, sekä Italian Ramato-viineistä, joissa punakuoriselle Pinot Grigiolle saadaan kuorikontaktilla punertavaa ulkoasua.

4. Värillä on väliä

Osaamisen sekä tekniikan kehittymisen myötä viinien värisävyihin pystytään vaikuttamaan aiempaa enemmän. Provencen niukkaväristen roseeviinien suosion ja laatumaineen vanavedessä muidenkin viinien väreissä on siirrytty vaaleampiin sävyihin. Monien perinteisesti tummempien viinien tuottajat ovat joutuneet pohtimaan uusia keinoja, joilla vastata kysyntään. Markkinoilla nähdäänkin tätä nykyä yhä enenevässä määrin vaaleampia versioita aiemmin tummempina tunnetuista roseeklassikoista. Myynnin kannalta värillä on niin suuri merkitys, että trendikkäämpiin värisävyihin pyritään kaikin mahdollisin keinoin ja toisinaan väriä jopa suodatetaan roseeviineistä pois. Vaikka osalle kuluttajista roseeviinien rakenne tai maku voivat olla ulkoasua merkityksettömämpiä, on tärkeää muistaa, että pelkkä väri voi johtaa harhaan niin tyylin, laadun, kuin makeudenkin suhteen.

5. Mistä roseeviinit tulevat?

Kysynnän kasvu on vaikuttanut siihen, että pinkkiä viiniä tulee nykyään lähes kaikkialta. Euroopassa roseeviinien valmistuksella on pidemmät perinteet, mutta toisaalta tuotantomäärien kasvu on juuri nyt suurinta Euroopan ulkopuolella. Uuden maailman roseelle ei kuitenkaan ole vielä ehtinyt kehittyä omaa imagoa, vaan viinien tyyli sekä laatu vaihtelevat suuresti alue- ja tuottajakohtaisesti. Kokonaan tai edes pääosin roseeviineihin panostavia viinialueita on edelleen melko vähän. Näistä tunnetuimmat sijaitsevat Euroopassa ja ovat samalla myös perinteisimpiä: Provence ala-alueineen, Rhonen kainalossa sijaitseva Tavel ja Loiren laakson Anjou. Näillä kullakin on myös ajan saatossa kehittynyt oma tunnistettava tyylinsä.

6. Ruokapöytien moniottelija

”Roseeta haetaan edelleen enemmän seurusteluun kuin ruokaviiniksi. Kiinnostus roseen ja ruoan yhdistämiseen on kuitenkin kasvanut jo useamman vuoden ajan”,  kertoo Turun keskustan sekä kauppahallin myymälöistä vastaava Alkon palvelupäällikkö DipWSET Katri Karlsson.
Roseeviinit ovat niittäneet mainetta hyvin laaja-alaisesti erilaisten ruokien kanssa toimivina viineinä.
”Roseeviini toimii kaiken kanssa. Se mikä itselle maistuu hyvältä, on tärkein juttu. Voit juoda roseeviiniä vaikka hernekeiton kanssa, jos se maistuu sinusta parhaalta. Toki on hyvä ottaa huomioon ruoan rasvaisuus ja makeus. Eikä pelkästään sokeri vaan myös raaka-aineiden makeus, jotta viinissä olisi samaa makeutta. Roseen hapokkuus leikkaa hienosti ruuan rasvaisuutta”, kertoo helsinkiläisen Ravintola Murun sommelier Taneli Lehtonen.
Samoilla linjoilla on viime aikoina Viking Linen ravintolapäällikkönä sekä porvoolaisen SicaPelle & Meat Districtin ravintolatoimenjohtajana toiminut Paul Hickman.
”Rosee on todella monikäyttöinen viinityyli. Toki pitää ottaa huomioon, miltä alueelta viinit tulevat. Rosee toimii erityisesesti hyvin jäähdytettynä paistetun kalan ja kevyempien liharuokien kanssa. Pientä jäännössokeria omaavat Saksan roseeviinit toimivat mainiosti esimerkiksi mausteisten liharuokien kanssa”, hän vinkkaa.

7. Trendi kaataa ennakkoluuloja

Perinteisesti rosee on nähty vahvasti kesään painottuvana kausituotteena eikä sitä ole otettu tosissaan vakavammissa harrastajapiireissä, saati sitten ammattilaisten keskuudessa. Pinttyneet ennakkoluulot ovat kuitenkin murtumassa.
”Roseeviinejä kysytään nyt ympäri vuoden ja kiinnostus on kasvanut kaikissa asiakasryhmissä. En ole enää pitkään aikaan törmännyt ennakkoluuloihin koskien esimerkiksi roseeviinien laatua”, sanoo Katri Karlsson.
Taneli Lehtonen näkee myös ravintola-ammattilaisten asenteiden muuttuneen huomattavasti. ”Roseeviinit pitäisi vihdoin ottaa vakavasti, sillä niiden tarjonta on noussut Suomessa erittäin korkealle tasolle. Tämä helpottaa niiden käyttöä myös ravintoloissa.”

Myös Paul Hickman on ilahtunut roseen roolin muuttumisesta.

”Viinintekijät ovat alkaneet panostaa roseeviineihin, ja laadukkaita sekä vakavasti otettavia viinejä on tullut markkinoille muun muassa Espanjasta ja Saksasta. Roseeviinin nousu näkyy ravintoloissa esimerkiksi niin, että niitä on otettu osaksi maistelumenuita ja listalla voi olla useampia taloja, alueita ja vuosikertoja.”

 8. Suoraan lasiin vai kellariin kypsymään?

Roseeviineille povataan harvoin pitkää ikää, ja viinien pakkaaminen värisävyjä houkuttelevasti esiin tuoviin läpinäkyviin pulloihin on kaksiteräinen miekka: vaikka värien stabiliteetti on kohentunut valmistusmenetelmien kehittymisen myötä, viinien ikääntyessä tai altistuessa valolle niiden väri sekä rakenne voivat muuttua nopeastikin. Pidempään kellarointiin soveltuvia roseeviinejä löytyy, mutta ne ovat edelleen harvinaisia.
”Mielestäni roseeviinit kannattaisi juoda 1–3 vuoden sisällä pullotuksesta. Toki aina pitää huomioida poikkeukset, kuten esimerkiksi Chateau Pradeaux, Château d’Esclans Garrus ja Viña Tondonia rosado Riojasta. Roseet tulisi säilyttää viileässä (8–10 °C), jotta viinin hedelmä ei kypsy liikaa. Roseet kannattaa myös tarjoilla 8–10-asteisena. Liian kylmänä tarjoiltuna niiden hapokkuus korostuu ja jättää samalla taka-alalle niitä hienoja raikkaita aromeja, joita roseella on tarjota”, Taneli Lehtonen vinkkaa.

9. Valoisa tulevaisuus

Vaikka roseeviinien painopiste on kepeissä, raikkaissa ja edullisissa tuotteissa, suosion kasvun myötä markkinoille on tullut aiempaa laajempi kirjo erilaisia tyylejä. Roseen valttikortti onkin sen monipuolisuus. Tiukentunut kilpailu on saanut tuottajat innovoimaan uudenlaisia lähestymistapoja – ja yhä useammin nähdään tammessa tai amphorassa kypsytettyjä sekä rajatumpien kasvuympäristöjen terroir-ominaisuuksia tavoittelevia viinejä.
Viininystävillä on reilusti valinnanvaraa myös Alkossa.
”Valikoima kasvaa ja asiakastarpeeseen vastataan tältäkin osin. Esimerkiksi viime vuoden helmikuussa roseeviinejä oli valikoimassa 245 ja tänä vuonna jo 295. Lisäksi valikoimaamme tulee keväisin aina laaja kattaus kausiroseita”, kertoo Katri Karlsson.

Tiesitkö?

Roseeviinien Top 3 tuottajamaat

Ranska 28 %
USA 19 %
Espanja 17 %

Lähde CIVP 2018

Alkon viinimyynti litroina/vuosi 2020

Punaviinit 25 071 000 litraa

Valkoviinit 24 314 000 litraa

Kuohuviinit 5 966 000 litraa

Roseeviinit 2 126 000 litraa

Roseiden myynti kasvoi helmikuussa 2021 Alkossa 43 % aiempaan verrattuna.

Top 3 roseeviinit Alkossa

  1. Woodie rosé, Australia, 490728, 9,69 € / 1,0 l
  2. Casal Garcia rosé, Portugali, 946107, 9,48 € / 0,75 l
  3. Liisa Bobal rosé, Espanja, 462378, 9,29 € / 1,0 l

Lue lisää

Laguiole-juusto on roseeviinin kaveri – 2 x juomasuositus

21.06.2021 Antti Uusitalo + Kuva Laura Riihelä

Kesän viileimmät viinicocktailit – hyödynnä hanaviiniä!

17.06.2021 Viinilehden toimitus + kuva Laura Riihelä

Cantina Zaccagnini – viinitila Abruzzon sydämessä

Kaupallinen yhteistyö

14.06.2021 Viinilehden toimitus