Viimeisin episodi nähtiin EU:n komission vastattua europarlamentaarikko Petri Sarvamaan selvityspyyntöön, joka koski etämyynnin tilannetta Suomessa ja STM:n uudistetusta alkoholilaista komissiolle antamia ilmoituksia. Komissio totesi, että se on lausunut Suomelle jo lokakuussa 2018, että etämyyntikielto on laiton, minkä jälkeen Suomi on vetänyt ilmoituksensa pois. Näin mitään etämyyntikieltoa ei ole olemassa. Eikä voisikaan olla, sillä tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei voi estää kuin poikkeustapauksessa.
STM:n Ismo Tuominen ehti saman tien vastaamaan, että hän on neuvotellut komission kanssa, ja mikään ei muutu. Tuomisen tarkoitus oli sanoa, että etämyynti on edelleen kiellettyä. Tällä kertaa kaikki eivät uskoneet.
Kansanedustaja Mikko Kärnä twiittasikin, että ei käy. Tuominen joutui tarkentamaan kommenttejaan. Keskustelut olikin käyty pari vuotta aiemmin eikä keskustelukumppanina ollutkaan komissaari vaan kuusi komission virkamiestä, joiden nimet eivät muistuneet mieleen. Muistiotakaan ei löytynyt. Neuvotteluja kuitenkin kuulemma käydään. Mutta kenen kanssa? Se on Tuomisen mukaan salaisuus.
Asiaa seuraavalle kuvio ei ole yllätys. Tuomisen tavat tunnetaan laajalti. Myös Viisi Tähteä -julkaisu avasi asiaa vastikään. Kärnälle Tuomisen vastaukset eivät kelvanneet, vaan hän ilmoitti tekevänsä Tuomisesta kantelun sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että oikeuskanslerille. Kärnä on myös pyytänyt poliisia tutkimaan, onko Tuominen rikkonut virkavelvollisuuksiaan. Olisikohan vihdoin löytynyt poliitikko, joka panee Tuomiselle kampoihin?
Suomi, tai siis ainakin STM, pyrkii ainoana EU-maana kieltämään etämyynnin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi jää jälkeen kansainvälisistä trendeistä. Alkoholin, kuten monien muidenkin hyödykkeiden, kauppa siirtyy nettiin halusipa ministeriö sitä tai ei.
Jos kaikki etämyyntisekoiluun käytetty aika ja raha olisi käytetty fiksusti, maailmalta saisi ostaa Suomeen erilaisia juomia. Tarvittavien verojen maksuun olisi olemassa valmis, helppokäyttöinen systeemi. Samalla alkoholilakia olisi muutettu niin, että suomalaiset toimijat voisivat perustaa nettikauppoja, joista kaikki saisivat ostaa palkittuja suomalaisia huipputuotteita ja saada ne kotiin toimitettuna.
Myös Alkon nettikauppa toimittaisi juomat kotiin. Tämä vähentäisi kustannuksia myymälöissä ja lopettaisi turhat ja kalliit toimituspisteet. Alkon tuloutus valtiolle kasvaisi. Samalla Alkon nettikauppa saattaisi kyetä kilpailemaan toimitusnopeudessa eurooppalaisten kauppojen kanssa.
Mutta ei. Päinvastoin. Nettikauppa- ja etämyyntifanatismia käytetään kotimaisten toimijoiden tuhoamiseen. Suomalainen panimo tai tislaamo ei saa laittaa nettikauppaa pystyyn edes ulkomaisille ostajille, paitsi ulkomailla. Kauppa ja osa tuotannosta valuu ulkomaille. Ja tämä kaikki tapahtuu verovaroilla, joita pitäisi käyttää suomalaisten hyväksi.
Samaan aikaan Ruotsin Systembolaget rakentaa omaa nettikauppaansa niin, että ensi vuoden aikana kotitoimitus tulee mahdolliseksi koko Ruotsin alueella. Systembolaget haastaa siis etämyynnin, joka Ruotsissa on selkeästi sallittu. Suomessa sen sijaan nettimyynnin kaksi- tai jopa kolmenumeroiset globaalit kasvuluvut eivät kulttuuria hetkauta. Hinku kultaiselle 60-luvulle, jossa monopoli myy kontrolloidusti viinaa, peittoaa kaiken järjen käytön.
Viimeinen sammuttaa valot.
Mika Vanne
Mika Vanne on Viinilehden kolumnisti joka seuraa etämyynnin ja alkoholipolitiikan kiemuroita.
