Vahingossa viinimestariksi

Kun Pasi Ketolaiselta kysyy intohimoa, tulee vastaus kuin tykin suusta ja yllättää: Fudis. Jalkapallo on yksi hänen elämänsä tärkeimmistä asioista, tärkeämpi kuin viinit. Vapaa-ajalla hän on toiminut vuosia junioreiden jalkapallovalmentajana. Nyt on menossa vuoden tauko valmennushommista mutta polte takaisin on jo kova.

”Syksyllä voisin aloittaa taas valmennushommat, mutta tällä kertaa se voisi olla joukkue, jossa ei pelaa omia lapsia”, kolmen lapsen isä Pasi sanoo.

”Fudiksesta olisi hankala luopua. Viineistä luopuminen olisi helpompaa. Kuvittelinkin jo muutama vuosi sitten elämän ja uran ilman viinejä. Jouduin vuonna 2014 onnettomuuteen, sain kallonmurtuman ja menetin hajuaistini, joka tuskin enää palaa. Silloin ajattelin, että ehkä en sitten enää jatka viinin parissa, eikä minun todellakaan pitänytkään.”

Viinien pariin Pasi ajautui aikoinaan hieman vahingossa oluiden kautta. Hänen ravintolakoulun lopputyönsä käsitteli Koff-panimon laatujärjestelmiä ja suunnitelmissa oli opinnot panimomestari-linjalla.

”Viinit olivat kuitenkin monipuolisempia ja viinitastingeissäkin kävi jotenkin monipuolisempaa porukkaa. Opiskelijavaihdossa Saksassa pääsin maistamaan mielenkiintoisia viinejä. Opin, että viiniin liittyy vahvasti myös kulttuurihistoria. Viinien kulttuurinen rooli viehätti minua.”

Jokaiselle viinille on paikkansa ja aikansa

Pasin tärkein viinillinen oppikin liittyy uran alkuun ja opiskeluaikaan.

”Olin nuorena viinikloppina Saksassa viiniosuuskunnassa maistelemassa viinejä. Ajattelin, että olipas surkeat viinit. Isäntä, vanha tuttu viinintekijä, sanoi fiksusti: ´nuori mies, jokaiselle viinille on käyttötarkoitus. Nyt ehkä aika ja paikka eivät olleet oikeita´. Hän kertoi esimerkin Vietnamista, jossa oli ollut vaeltamassa. Lasi paikallista roseeta viidakkovaelluksen jälkeen oli maistunut taivaalliselta, vaikka kyseessä ei todellakaan ollut laatuviini. Se vaan oli täydellinen siinä tilanteessa. Se on ollut hyvä ohjenuora. Jokaiselle viinille on syy, miksi se on tehty. Ja sitä pitäisi aina yrittää ymmärtää.”

Tiettyä nöyryyttä Pasi on yrittänyt ylläpitää myöhemmin viiniuralla ja myös elämän muilla saroilla.

”Luin aikanaan vuoden verran myös käytännön filosofiaa. Silloin luvut tuntuivat menevän hukkaan, mutta ovat ne jollain tavoin kulkeneet mukanani. Olen kantanut mukanani ajatusta, mitäpä jos? Koitan aina ymmärtää, että kaikelle on varmaan myös vaihtoehto.”

Master of Wine -opinnot

Master of Wine -opinnot Pasi aloitti vuonna 2005, jolloin Suomessa ei ollut vielä yhtään MW-tutkinnon suorittanutta viini-ihmistä. Samaan aikaan tutkintoa suoritti kuitenkin Pasin lisäksi myös viisi muuta suomalaista, Essi Avellan, Tuomas Meriluoto, Juha Lihtonen, Jukka Nyström ja Mika Vanne. Isompaa suomalaisryntäystä ei olekaan sen jälkeen lontoolaisessa Master of Wine -instituutissa koettu.

”Me suomalaiset menestyimme alussa hyvin ja se johtui pitkälti siitä, että pystyimme maistelemaan ja harjoittelemaan viinejä melkein kerran viikossa yhdessä. Yksin se olisi ollut tosi vaikeaa. Meillä oli iso apu toisistamme”, Pasi kiittelee ja jatkaa:

”Oli se kyllä aikamoista aikaa elämässäni, nyt kun jälkeenpäin miettii. Olimme muuttaneet vaimon kanssa omaan taloon loppuvuodesta 2004, kaksi vanhinta lasta syntyivät vuosina 2005 ja 2007 ja vuonna 2006 perustin yhdessä yhtiökumppaneiden kanssa viinimaahnatuontiyhtiö Winestaten. Ihan kauhean selkeitä muistikuvia ei niistä alun opiskeluajoista ole tai siitä, kuka lapsista teki ja mitä.”

Master of Wine -tutkinto on monivaiheinen. Ensimmäisen vuoden jälkeen on läpäistävä tentti, jotta opintoja saa jatkaa. Sen jälkeen vuorossa on lisää opintoja, joiden päätteeksi on läpäistävä sokkona suoritettava tasting-osio ja laaja teoriakoe. Aikaa on korkeintaan kuusi vuotta ja uusintamahdollisuuksia on vain muutamia. Viimeinen vaihe on tutkielma eli lopputyö. Tutkinto on kokonaisuudessaan vaativa ja vain todella harva valmistuu. Master of Wine -tutkinnon suorittaneita on maailmassa tällä hetkellä alle 400.

”Vuonna 2005 tutkinnon aloitti maailmanlaajuisesti 132 opiskelijaa. 15 vuotta myöhemmin olin siitä porukasta 33. valmistunut”, Pasi kertoo.

Pasinkin matka viiniopintojen parissa uhkasi jäädä kesken vuonna 2011.

”Palautin lopputyöni, joka meni tietyin ehdoin läpi. Kun tein korjauksia, minulle ilmoitettiin, etten saa palauttaa työtä. Syy oli se, että olin käyttänyt lopputyössäni kahta EU-viinilainsäädännön mukaan kuivaksi luokiteltua viiniä ja henkilö, joka ei kertonut nimeään, väitti etteivät viinit ole kuivia. Todistelut eivät auttaneet, vaikka pyysin mitä asiantuntijalausuntoja. Olin myös valmis puhumaan kuivien viinien sijaan jäännössokerin määrästä viinissä, mutta sekään ei kelvannut. En saanut palauttaa työtä. Siinä vaiheessa päätin antaa koko asian olla.”

Pasi ei vuoden 2012 jälkeen tehnyt asialle mitään. Syksyllä 2018 hän kirjoitti lopputyön uudesta aiheesta, ja palautti sen kesällä 2019.

”Olin saanut 2018 suoritettua kansainvälisen MBA-tutkinnon ja pystyin osittain yhdistämään näiden kahden tutkinnon lopputyöt, mistä sainkin myöhemmin kiitosta. Tämän vuoden helmikuussa sain vihdoin tiedon, että työni, joka käsitteli ravintolakanavan merkitystä nyt ja tulevaisuudessa Suomen suurimmille viinimaahantuontiyrityksille, oli mennyt läpi.”

Tieto valmistumisesta merkitsi Pasille maaliin pääsemistä.

”Tässä, kuten monessa muussakin, korostuu matka, joka on ollut tärkeä. Olen oppinut tuntemaan huikeita ihmisiä ja saanut tärkeitä kontakteja. Mietin niitä kaikkia ihmisiä, joita matkalla on ollut vaikuttamassa ja auttamassa. Päällimmäinen tunne oli myös helpotus, kun olin tavallaan jo antanut matkan varrella periksikin”, Pasi kuvailee.

Aikuinen Peter Pan

15 vuoden opintomatkan aikana omakotitalo on ehtinyt vaihtua toiseen, lapsia on syntynyt kolme, hajuaisti on mennyt ja osuus Winestate-yrityksestäkin on myyty. Välillä koko ura viinialalla oli katkolla mutta nykyään Pasi on maahantuontiyritys Viinitien kaupallinen johtaja. Mutta moni asia on myös pysynyt ennallaan: vaimo, kiinnostus jalkapalloon ja ikuinen halu oppia uutta.

”Haen koko ajan jotain uusia projekteja, nyt pitäisi alkaa opiskella tekoälyä. Vaikka lupasin vaimolle, etten opiskele vähään aikaan mitään, pitäisi tekoälyn verkkokurssit saada tänä keväänä suoritettua. MBA-tutkinnon aikaan kävin samaan aikaan myös Suomen Palloliiton uutta opetusmenetelmäkurssia Sami Hyypiä Akatemiassa. Olen aika syntymäutelias, koko ajan on useita kirjojakin kesken.”

Moni turvautuu kiireisen arjen sujuvoittamiseksi rutiineihin. Pasille se on vieras ajatus.

”Kokisin elämän äärimmäisen tylsäksi, jos pitäisi toistaa vain samoja rutiineja. En koskaan esimerkiksi juokse samoja lenkkejä peräkkäin. Olen kai aika impulsiivinen ja helposti innostuva. Pidän itseäni aikuisiän Peter Panina. Jos rahan takia ei tarvitsisi käydä töissä, olisin varmaan lastentarhan pulkkasetä ja kieltäytyisin sisätöistä. Muksujen kanssa on mahtavaa, maailma on aurinkoinen ja täynnä mahdollisuuksia.”

Rohkeutta viinien kohtaamiseen

Suomalainen viinikulttuuri on mennyt vauhdilla eteenpäin viime vuosina. Pasi Ketolaisesta se on hienoa.

”Uudella, nuoremmalla sukupolvella puuttuu perinteinen suomalainen epävarmuus viiniasioissa ja se on äärimmäisen positiivista. 10 vuotta sitten näki naamasta, että ihminen ei tykännyt jostain viinistä, mutta sitä ei viitsitty sanoa. Nyt palaute tulee välittömästi, mikä on hieno piirre! Mihinkään muuhun ei tarvitse osata vastata, kuin miellyttääkö viini itseä vai ei. Hyväkin viini voi olla itselle epämiellyttävä ja se pitäisi uskaltaa myös sanoa. Meillä on Suomessa koulutettu, paljon maailmaa nähnyt jengi, joka osaa kieliä ja on kansainvälistä. Rohkeasti vain haasteita päin, suunta on hyvä.”

Rohkeutta tarvitaan myös viinien sokkomaistamisessa.

”Sokkomaistaminen on mielestäni ainoa intellektuelli tapa maistaa viiniä. Etikettejä on helppo juoda mutta se, että uskaltaa haastaa itsensä sokkomaistamiseen, on ehdoton juttu. Ei ole mitään muuta tapaa oppia viinejä”, Pasi sanoo.

Viime keväänä Pasi Ketolainen haastoi itsensä ja päätti osallistua hajuaistittomana miehenä sokkomaistamiskilpailuun.

”Täysin treenaamatta ja lähes tipattoman alkuvuoden jälkeen päihitin monta suomalaista viininenää ja pääsin edustamaan Suomea sokkomaistamisen epävirallisiin EM-kilpailuihin Belgiaan. Se oli hauska kokemus, mutta aavistuksen huolestuttavaa suomalaisen viinikulttuurin kannalta, että Suomea edusti hajuaistiton viininenä”, Pasi sanoo hymyssä suin.

Kuka on Pasi Ketolainen?

Faktat

Pasi Ketolainen

– 45 vuotta.

– Suomen viides Master of Wine, MW, valmistui helmikuussa 2020. Restonomi, MBA-tutkinto.

– Kaupallinen johtaja Viinitie viinimaahantuontiyrityksessä. Winestate viinimaahantuontiyrityksen perustajaosakas ja omistaja 2006–2017. Mukana neuvonantajana ProLocalis-startupissa.

– Kotoisin Helsingistä, asuu Espoossa.

– Perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta ja koira.

– Intohimo on jalkapallo.

Puna vai valkoviini?

Valkoviini, useimmiten riesling.

Perjantai-iltana fudis vai viinilasillinen?

Fudis, ehdottomasti.

Mitä tänä kesänä grillissäsi ja mitä juomaa sen kanssa?

Grillissä on entistä enemmän kasviksia mutta lihakin sinne kuuluu. Vähän vähemmän mutta vähän parempaa. Esimerkiksi kotimaisen pientuottajan lammasta ja sen kanssa hyvin valittua roseeviiniä.

Mitä viiniä mukaan autiolle saarelle?

Jos saisi ottaa kolme pulloa, olisivat ne: riesling Saksasta, roseeviini Provencesta ja barbera Piemontesta.

Terveisesi koronan kurittamalle viinialalle ja kollegoille?

Lainaan Kalle Ruuskasta, yhtä parhaista esimiehistäni: ”Me kaikki kuljemme mudassa, mutta vain harvat meistä katsovat tähtiin.”