5 viinifaktaa Sveitsistä

• Tuotanto on 148 miljoonaa pulloa vuodessa (2018)
• Vain reilu 1 % sveitsiläisistä viineistä viedään ulkomaille, enimmäkseen Saksaan
• Sveitsissä käytetään samoja laatuluokituksia kuin Ranskassa (AOC)
• Sveitsin korkein ja yksi Euroopan korkeimmista viinitarhoista sijaitsee 1150 metrin korkeudessa Valais’ssa
• Sveitsi on 10. suurin viinimaa, kun katsotaan kuinka suuri osa valtion pinta-alasta on viininviljelyksen käytössä

Viinilehti vieraili sadonkorjuussa Sveitsin Osterfingenissä Weingut Lindenhofilla, aivan Saksan rajan tuntumassa. Vaikka alue on osa vanhaa Rheininlaakson hansareittiä ja jo roomalaiset toivat tänne viininvalmistuksen taidon, Sveitsi on viinimaana kovin tuntematon. Sveitsiläiset viinit ovatkin ulkomaalaisille harvinaista herkkua, sillä viinit myydään ongelmitta kotimaassa ja niitä viedään ulkomaille äärimmäisen vähän.

Lindenhofin tilalla sadonkorjuu aloitettiin tänä vuonna hyvissä ajoin syyskuussa ja viimeisiä rypäleitä poimittiin lokakuun alkupuolella. Viinitarhoilla oli monesti koko kylä tai suku urakoimassa, aivan kuin suomalaisella perunapellolla ennen vanhaan.

Viininteossa vähemmän on enemmän

Lindenhofin tilan Mathias Nigg on nuori, Liechtensteinista kotoisin oleva viinintekijä, joka aloitti tilan kellarimestarina pari vuotta sitten. Mathiakselle on tärkeintä tehdä laadukkaita ja elegantteja viinejä. Hänelle vähemmän on enemmän: kun rypäleiden määrää rajoitetaan jo varhaisessa vaiheessa, niiden sokerit ja hapot ovat paremmassa balanssissa sadonkorjuun aikaan, maku on intensiivisempi ja niillä on parempi immuunitaso mahdollisia tauteja ja homeita vastaan.

”En halua tehdä liian kypsiä viinejä, vaan tälle alueelle tyypillisiä, sopivan hapokkaita ja tasapainoisia viinejä. Luonnollisesti kellarissa tehdään viimeinen silaus ja eniten työaikaa menee punaviineihin, etenkin pinot noiriin.”

Weingut Lindehof on hiljattain siirtynyt ympäristöystävällisempään viinintuotantoon ja sillä tiellä viinitila haluaa myös jatkaa. Esimerkiksi veden ja energian kulutusta on rajoitettu, eikä pelloilla enää ruiskuteta torjunta-aineita entiseen tapaan. Myös kuluttajat kaipaavat ympäristöystävällisiä viinejä entistä enemmän.

”Tietenkin haluamme myös varjella alueen monipuolista ekosysteemiä.”

Sveitsi on monipuolinen viinimaa

Sveitsi on pieni, mutta monipuolinen viinimaa. Etelässä lähellä Italian rajaa ilmasto on lämmin ja kostea. Siellä parhaiten viihtyy Merlot-lajike.

Ranskan läheisellä alueella painopiste on valkoviineissä ja etenkin Chasselaz-rypäleessä.

Valais’n alue on Sveitsin suurin viinintuotantoalue ja myös lämpimin. Siellä valmistetaan isoja ja tuhteja punaviinejä. Rypäleet kypsyvät jyrkillä ja hyvin lämpöä sitovilla rinteillä.

Lähellä Saksan rajaa sijaitsevan Schaffhausenin alueen, johon Osterfingenkin kuuluu, viinit puolestaan ovat tyypillisesti elegantteja, raikkaita ja hyvin hapokkaita. Hapot suojaavat viiniä, antavat sille sopivaa potkua ja myös pidentävät viinin ikää. Sveitsiläiset pinot noirit kestävätkin varastointia helposti 7–8 vuotta ja parhaimmillaan jopa 25 vuotta.

Viiniä valmistetaan pääosin viileähkön alueen lajikkeista. Tarhoilla kasvaa Rieslingiä, Gewürztramineria, Sauvignon Blancia, Chardonnayta, punaisista enimmäkseen Pinot Noiria sekä edellä mainittujen paikallisia klooneja. Sveitsiläiset tosiaan pitävät omista klooneistaan ja nimistä suuri osa on suomalaisille viiniharrastajille vieraita.

Ei sadonkorjuuta ilman kyläjuhlia

Racletten ja hapokkaiden viinien luvatussa maassa osataan myös juhlia. Syksyisin kalenteri täyttyy paitsi sadonkorjuusta myös ruoka- ja juomafestivaaleista. Joka kylällä on oma ”Trottenfest”, joka kestää yleensä useamman päivän ja huipentuu puolen tunnin ilotulitukseen.

Osterfingenin lähellä Wilchingenissä kyläjuhlat keskittyvät viineihin, kun taas muutaman kilometrin päässä Löhningenissä painopiste on paikallisissa ruoissa ja oluissa. Tapahtumissa järjestelyt sujuvat sveitsiläisellä täsmällisyydellä, eikä vieraiden tarvitse kuin nauttia tarjonnasta.