1. Perinteisten viinialueiden tuotanto vähenee.

Ilmasto on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja tahti vain kiihtyy. Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta 1900-luvulta. Samalla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 40 prosenttia. Ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta jopa 3–6 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Viinirypäleitä tuottavaa Vitis vinifera -köynnöstä voidaan viljellä vain rajallisella alueella pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Suotuisimmilla kasvualueilla lämpötila on päivisin keskimäärin 12–20 astetta, keväät ovat sateisia, kesä kuuma ja alkusyksy lämmin.

Ennustetaan, että nykyisillä viinintuotantoalueilla viinirypäleiden kasvattamiseen soveltuvat maa-alueet vähenevät reilusti tulevaisuudessa. Chilessä maa-alueiden arvioidaan vähenevän 25 prosenttia, Australiassa jopa 73 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

2. Syntyy uusia viinialueita.

Pohjoisella pallonpuoliskolla muutokset ovat eteläistä pallonpuoliskoa suuremmat, sillä etelässä suuret meret tasaavat lämpötiloja pohjoista enemmän. Välimeren ympäristö, jossa sijaitsevat maailman suurimmat viinintuottajat – Ranska, Italia ja Espanja – muuttuu eniten. Lämpötilan noustessa viininviljelyalueet siirtyvät sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla korkeammille leveysasteille.

Viljelyn siirtäminen uusiin maisemiin ei välttämättä kuitenkaan tuota aina toivotun laatuisia viinejä, koska maaperän kokonaisuutta (terroir) ei voi siirtää. Myös nykyinen tiukka lainsäädäntö rajoittaa monimuotoisuuden hyödyntämistä – esimerkiksi Champagnessa ja Bourgognessa sallitaan vain muutamien rypälelajikkeiden käyttäminen.

3. Ääri-ilmiöt lisääntyvät, kasvukaudet muuttuvat.

Sään nopeita vaihteluita ja ääri-ilmiöitä – tornadoja, hurrikaaneja, raekuuroja, kuivuutta pensaspaloineen ja pakkasia – esiintyy entistä tiheämmin. Vahingot viinitarhoilla ovat kolminkertaistuneet vuoden 1980 jälkeen.

Suurin osa viinimaista kärsii tulevaisuudessa lisääntyvistä myrskyistä, kuivuudesta ja kasteluveden puutteesta. Lämmennyt ilmasto aikaistaa viiniköynnösten kukkimista ja rypäleiden kypsymistä 6–7 päivällä kutakin lisääntynyttä lämpöastetta kohden. Valkoviinien tuotantoalueilla tämä aiheuttaa suurempia ongelmia kuin punaviinitiloilla.

Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) mukaan maailman viinintuotanto on tällä hetkellä alimmillaan vuosikymmeniin, mikä johtuu suurelta osin ilmaston muuttumisesta.

4. Viinien kemia ja aromit muuttuvat.

Kun hiilidioksidin määrä lisääntyy ilmakehässä, viiniköynnökset tuottavat enemmän lehtiä ja biomassaa. Rypäleiden rakenne muuttuu ja yksittäiset viinirypäleet kasvavat suuremmiksi.
Normaalia aikaisempi kukinta ja rypäleiden nopea kypsyminen taas vaikuttavat rypäleiden sokeri- ja happopitoisuuksiin, mikä muuttaa makujen tasapainoa viineissä. Korkeampi sokeripitoisuus johtaa korkeampiin alkoholipitoisuuksiin sekä aromien ja suutuntuman muuttumiseen. Kun väriainepitoisuudet ja typpiyhdisteiden määrä vähenee, viinin laatu heikkenee. Aromaattista tasapainoa horjuttaa myös parkkiaineiden eli tanniinien muuttuminen.

5. Tuhohyönteiset ja kasvisairaudet lisääntyvät.

Euroopassa lisääntyvät sateet kasvattavat myös tuhohyönteisten ja kasvisairauksien määrää ikävin seurauksin. Jos tuhoja yritetään vähentää lisäämällä torjunta-aineiden käyttöä, on riski, että niitä kulkeutuu myös helpommin viineihin. Luonnon tasapainon muuttuminen voi johtaa pahimmillaan ekokatastrofiin. Pikkulintujen määrä on vähentynyt jo nyt Euroopassa kolmanneksella.

6. Alueelle tyypilliset rypälelajikkeet vaihtuvat.

Jos ilmasto lämpenee 2–3 astetta, rypäleiden laatu ja viinin aromi muuttuvat voimakkaasti. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 kaksi kolmasosaa nykyisistä viinialueista ei pysty enää kasvattamaan nykyisiä rypälelajikkeitaan. Varsinkin valkoviinit tarvitsevat riittävän kylmää ilmastoa flavorin muodostumiseen.

Viileässä viihtyviä rypälelajikkeita ovat muun muassa Pinot Noir, Riesling, Chardonnay, Gewürtztraminer ja Müller-Thurgau. Lämpimimmistä oloista pitävät esimerkiksi Merlot, Cabernet Sauvignon, Muscat, Syrah, Zinfandel ja Nebbiolo.
Jos lämpötila nousee yli kaksi astetta, Pinot Noir -lajike häviää monilta alueilta Bourgognesta. Cabernet Sauvignon voi pärjätä Bordeaux’ssa, myös Merlot’n asema on uhanalainen.

7. Uusia lajikkeita risteyttämällä ja kloonaamalla.

Viinintuotantoalueilla on jo vuosia sitten aloitettu systemaattinen tutkimus, jonka avulla pyritään löytämään sopivia viinirypälelajikkeita lämpeneviin olosuhteisiin. Lisäksi risteytysten ja kloonaamisen avulla kehitetään lajikkeita, jotka kestävät paremmin kasvisairauksia ja kuivuutta. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa yritetään parantaa köynnösten ”vesitehokkuutta” ja kuivuuden kestoa käyttämällä Cabernet Sauvignon -klooneja.

Lisäksi tunnettuja lajikkeita risteytetään villien köynnösten kanssa. Viiniköynnöstä on helppo risteyttää ja sillä on myös taipumusta mutaatioihin, mikä helpottaa uusiin olosuhteisiin sopeutuvien köynnösten syntyä.

8. Vanhoja lajikkeita otetaan uudestaan käyttöön.

Viinirypälelajikkeita tunnetaan peräti 6 000, mutta vain 1 200 näistä on käytössä nykyään. Tulevaisuus voi siis löytyä menneisyydestä. Osa lajikkeista on ollut käytössä viimeksi 1800-luvulla ja monet niistä ovat kestävämpiä kuin nykyiset suosikkirypäleet.

9. Kasvuoloja muutetaan ja hiivoja kehitetään.

Myös kasvuoloja voidaan muuttaa. Ranskassa on kokeiltu viiniköynnösrivien suuntaamista niin, että kasvit saavat mahdollisimman vähän aurinkoa, ja Australiassa on kehitetty uusia haihtuvuuteen perustuvia jäähdytysjärjestelmiä.

Monilla alueilla on myös kokeiltu erilaisia kasvatustapoja. Kun tähän asti köynnöksen lehtiä on poistettu, jotta rypäleet saisivat enemmän valoa, jatkossa saatetaankin jättää enemmän lehtiä suojaamaan rypäleitä kuumuudelta. Ainoa mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen on kehittää paikallisiin oloihin sopivia toimintamuotoja.

Kansainvälinen viinijärjestö OIV tekee riskianalyyseja siitä, miten viinintuotanto kestää muutoksia ja arvioi uusien tuotantotapojen hyötyjä ja kustannuksia. Tutkimuskohteisiin kuuluvat muun muassa hiivalajikkeet, joilla voitaisiin hallita viinien alkoholipitoisuutta ja keinoja torjua tuholaisia.

Tulevaisuudessakin siis saadaan laatuviinejä. Vielä ei vain tiedetä, mistä ne tulevat ja mistä rypälelajikkeista ne valmistetaan.