Artikkelit

Myrsky kuohuviinilasissa – onko cava enää cavaa?

25.03.2019 Sanna Pöyry Kuvitus Sami Kaarakainen

DO Cava on natissut liitoksissaan jo jonkin aikaa ja yhdeksän huipputilaa kertoi tammikuussa eroavansa koko luokituksesta. Lue juttu cava-kapinasta!

Kataloniasta kuuluu kummia. Perinteisellä menetelmällä tehdyistä kuohuviineistä tunnettu DO Cava on natissut liitoksissaan jo jonkin aikaa, mutta tammikuun lopussa tuli kunnon isku, kun yhdeksän huipputilaa kertoi eroavansa koko luokituksesta.

Eronneet tilat eivät enää kutsu kuohuviinejään cavaksi, vaan luokittelevat ne oman Corpinnat-brändinsä alle. Miten tämä vaikuttaa laatukuohuviinin tunnistamiseen jatkossa? Entä miten käy DO Cavan?

Vaikka cava-tilojen määrä on pienentynyt koko 2000-luvun, tuotantomäärät kasvavat. Markkinaa dominoivat Freixenet’n, Codorníun ja García Carríonin jättitalot, joiden arvioidaan tuottavan 75–90 prosenttia cavasta. Laatutuottajien tyytymättömyys yhä kaupallisempaan volyymituotantoon on kytenyt jo vuosia, ja ensimmäisenä DO Cavan jätti Raventós i Blanc marraskuussa 2012.

Corpinnat-tuottajillekaan (Recaredo, Gramona, Llopart, Nadal, Torelló ja Sabaté i Coca) ei jäänyt vaihtoehtoa, koska DO ei neuvotteluista huolimatta sallinut Corpinnat-nimeä cava-pulloihin. Ensi kertaa tammikuussa 2015 kokoontunut – ja viime vuonna Can Feixes’llä, Júlia Bernet’llä ja Mas Candílla kasvanut – ryhmä erosi DO Cavasta tämän vuoden tammikuussa.

Mitä aiemmista luokitusyrityksistä opittiin?

Xavier Gramonan ja Recaredon Ton Matan johtama Corpinnat ei ole ensimmäinen yritys määritellä laatucavaa. Vuonna 2016 lanseerattu DO Cavan ylin laatuluokka, Burgundin Grand Cru -mallia imitoiva Cava de Paraje käsitti 12 poikkeuksellisen hyväksi luokiteltua tarhaa.

”Mutta Parajekin oli ongelmallinen”, sanoo helsinkiläisen Copas y Tapasin sommelier-ravintoloitsija Aleksi Lahdenoja, joka on tutkinut Katalonian kuohuviiniluokituksia opinnäytetyötään varten.

”Parajesta puuttui portaittaisuus. Oli vain paras laatuluokka versus perustaso. Lisäksi sen kriteerit laadittiin pitkälti suurimpien talojen ehdoilla”, Aleksi jatkaa.

Paraje-luokitusta edelsi vuonna 2013 luotu Classic Penèdes. Sen ongelma oli, että kuohuviineihin sallittiin peräti 19 lajiketta, eikä tuotetta määritelty selkeästi. Corpinnat halusi tiukemmat kriteerit.

Mistä, miten ja missä?

Corpinnat-kuohuviinit tehdään luomusertifioiduista rypäleistä, joista 75 prosenttia on omilta tarhoilta tai sopimusviljelijältä, jonka kanssa on toimittu vähintään kolme vuotta. Ne kerätään käsin ja vinifioidaan omalla tilalla. Jos ostorypäleitä käytetään, niistä maksetaan selvästi mediaania enemmän. Perusviinejä ei saa ostaa.

Corpinnat profiloituu kotoperäisillä lajikkeilla: vähintään 90 prosenttia on oltava Penedèsin rypäleitä eli Macabeuta, Xarel.loa, Parelladaa, Malvasiaa, Garnatxaa tai Monastrellia. Chardonnayn, Pinot Noirin ja Trepatin määrä halutaan pitää 10 prosentissa eikä Pinot Noiria saa enää käyttää roseekuohuviiniin. Corpinnat sallii kaksi punaista rypälettä, jotka DO Cava kieltää eli Sumollian ja Xarel.lo Vermellan.

”Cava” ei viittaa maantieteelliseen viinialueeseen vaan viininvalmistustapaan, mutta Corpinnat haluaa paikantaa itsensä DO Penedèsin historiallisille sydänmaille. 23 000 hehtaarin alueesta halutaan tehdä DO Corpinnat.

Mitä eroa viininteossa?

Corpinnat-viinit kypsyvät hiivasakan päällä vähintään 18 kuukautta, DO Cavan 9 kuukauden minimiä pidetään auttamattoman lyhyenä. Mutta Corpinnat ei saa merkitä viinejään Gran Reservaksi, koska Espanja sallii sen vain DO-, DOCa- ja Pago-viineille. Corpinnat puhuukin 30 kuukautta ja 60 kuukautta ”kypsyneistä” kuohuviineistä.

Corpinnatin mielestä nopeasti kypsytetyn halvan cavan jyllääminen vahingoittaa pienempien tuottajien vientiä – ja cavan imagoa maailmalla. Gran Reservan osuus cava-tuotannosta on vain kahden prosentin luokkaa, ja siitä noin kolmannes tulee Corpinnat-tiloilta.

Mitä seuraavaksi?

Ensimmäisiä Corpinnat-viinejä odotetaan markkinoille tänä keväänä. Mutta pystyvätkö ne vahvistamaan cavan – anteeksi, katalonialaiskuohuviinin – imagoa ja mielikuvaa laatualueesta? Asiaan vihkiytyneet ostanevat recaredonsa jatkossakin, luki pullossa mitä tahansa. Kuluttajille tilanne on sekavampi, koska cava-tiloja ei tunneta nimeltä yhtä hyvin kuin cava-brändiä.

”Raventós i Blanc sai kyllä kosolti positiivista näkyvyyttä DO Cavasta erotessaan. Jos Corpinnat osoittautuu toimivaksi, se saattaa johtaa uusiin eroihin”, Aleksi Lahdenoja puntaroi.

Loput laatutalot joutuvat pohtimaan, jäädäkö heikentyneeseen DO:hon vai koettaako onneaan verrattain tuntemattomassa Classic Penedèsissä. Corpinnat tiukkoine kriteereineen ei ole kaikille vaihtoehto.

”Tiukka rajaaminen on ainoa tapa luoda uskottavuutta Corpinnatille, etenkin kun sillä ei ole DO:n asemaa. Vielä emme tiedä, tuleeko Corpinnatista menestys vai jääkö se pienen piirin liikkeeksi.”

Entä nyt, cava?

Mutta miten sitten käy DO Cavan, kun jo 10 laadullista lipunkantajaa on poissa? Romuttaako tuotantomäärien kasvu imagon vai ei? Proseccohan on ollut valtaisa menestys maailmalla, vaikka tuotanto kasvaa laadun katvealueilla.

”Moni kuluttaja ei lue etikettejä. Sikäli cavan markkinat lienevät turvatut. Harrastajien silmissä cava-kuva varmasti heikkenee, koska parhaat ovat nyt poissa. DO Cava on viime vuosina puhunut ala-alueisiin jakautumisesta, mutta se tuskin saa sellaisia tuotantosääntöjen tiukennuksia aikaan, että tuottajat palaisivat”, Aleksi arvelee.

Vastaavia artikkeleita

Kuohuvaa härkäviiniä – Torres toi markkinoille oman cavan

29.04.2019 Sanna Pöyry + kuva Sampo Korhonen

TOP 5 – kuohuvat juhlajuomat

26.12.2017 Antti Rinta-Huumo