Luomutuotteiden markkinat ovat 2000-luvulla kasvaneet muita elintarvikkeita nopeammin. Suomessakin luomutuotteiden tarjonta on laajempaa kuin koskaan ennen ja luomu on myyntivaltti viineissäkin. Mutta luomutrendi jyrää vain osassa maapalloa.

Vuonna 2016 luomutuotteita ostettiin maailmanlaajuisesti jo lähes 90 miljardilla dollarilla ja vuoteen 2024 mennessä markkinoiden odotetaan kasvavan yli 300 miljardin dollarin. Luomu on kuitenkin vauraiden länsimaiden juttu, lähes 90 prosenttia markkinaosuuksista jakautuu Yhdysvaltojen ja Euroopan kesken. Sama trendi toistuu luonnonmukaisesti tuotetuissa viineissä.
Luomusti kasvatettujen rypäleiden osuus on noin 5 % koko maailman viininviljelyn kokonaispinta-alasta, Euroopassa luomusti viljellään jo kymmenesosaa kaikista viinitarhoista. Ja vaikka luomuviljeltyjen viinitarhojen maailmanlaajuinen maa-ala on yli nelinkertaistunut vuodesta 2004, luomurypäleiden viljelypinta-alasta lähes 90 % sijaitsee Euroopassa.

Vanhan maailma satsaa luomuun mutta kuinka kauan?

Luomun ja kestävän viljelyn markkinavoimasta Euroopassa kertovat myös muutokset viinialueilla. Esimerkiksi Bordeaux’n arvostelulla St. Emilionin alueella tehdyt viinit tulee olla sertifioitu luomuksi tai kestävää viljelyä harjoittavaksi lähitulevaisuudessa, mikäli haluaa käyttää kylän nimeä etiketissä.
Vastaavia esimerkkejä löytyy myös Italiasta. Panzanon kylän lähes kaikki tuottajat ovat siirtyneet luomuviljelyyn kuluvan vuosikymmenen aikana. Syyt eivät ole pelkästään kaupalliset, mutta muutosta on varmasti helpottanut luomumyyntien kaksinumeroiset kasvuluvut.

Luomun kasvu ei kuitenkaan voi jatkua ikuisesti ja koko globaali viinintuotanto tuskin tulee luonnonmukaistumaan. Kasvua on kuitenkin vielä luvassa ja esimerkiksi Ranskan luomutuotannon on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2022 mennessä.
Luomuviinien näkymät ovatkin toistaiseksi hyvät, mutta maailmantalouden kehitys sekä luomuviljelyyn kohdistuvat tuet ovat merkittäviä kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja saattavat lyhyelläkin aikavälillä aiheuttaa suuria muutoksia markkinoille.

Omat haasteensa viininviljeljöille aiheuttaa myös luomun määrittävä lainsäädäntö, mitä on Euroopassa jo kiristetty. Vuoden 2019 alusta EU pyrkii rajoittamaan kuparisulfaatin käyttöä entisestään. Sen epäillään merkitsevän vaikeuksia etenkin sateisten ja kosteiden viinialueiden viljelijöille, joille kuparin käyttö on ollut ainoita tehokkaita keinoja tautien estämiseksi. Rajoitteiden seuraukset luomutuotannolle tullaan kuitenkin näkemään vasta vuosien päästä.

Suomalaisille maistuvat luomuviinit

Myyntilukuja tarkastellessa huomataan, että viinimyynti Suomessa on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Siitä huolimatta luomuviinit ovat onnistuneet kasvattaneet myyntiään. Viimeisen viiden vuoden aikana luomuviinien myynti Alkossa kasvoi yli 70 prosenttia. Nykyään Alkossa myytävistä viineistä lähes 13 prosenttia on luomua. Hurjaan kasvuun on lisääntyneen mielenkiinnon lisäksi vaikuttanut tarjonnan huomattava monipuolistuminen. Kun 2013 monopolissa oli tarjolla 237 luomuviiniä, vuonna 2018 tuotteiden määrä oli kasvanut lähes kahdeksaansataan.

Alkon luomuviinimyynnin vuosittaisia kasvulukua vertaillessa nousee esiin suuriakin eroja. Esimerkiksi vuosi 2017 oli nopean kasvun aikaa luomuviineille, litramyynnin noustessa huimat 25 prosenttia. Vuonna 2018 kasvu kuitenkin supistui alle yhden prosentin, vaikka luomuviinien määrä lisääntyi kolmanneksella. Mahtoikohan osa kuluttajista vaihtaa luomuviinit lonkeroon vai onko myynnin pitkä kasvu saavuttanut lakipisteensä?