Alkoholilain ensimmäiseen luonnokseen sisältynyt etämyynnin kielto näyttää tippuvan pois lopullisesta lakiesityksestä.
Alkoholilain uudistus palasi helmikuussa lausuntokierrokselta. Lakiluonnos keräsi runsaasti kommentteja ja muutosvaatimuksia. Erityisesti kritiikkiä on saanut etämyynnin kielto, joka ilmestyi esitykseen virkamiesvalmistelussa.
Nyt kielto näyttää olevan vastatuulessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sinuhe Wallinheimon mukaan lakiehdotuksen perustana on sosiaali- ja terveysministeriön pohjapaperi, johon työryhmä teki kymmenkunta tarkennusta ja muutosehdotusta. Eduskuntaryhmien neuvotteluissa etämyynnistä ei ollut mitään puhetta.
”Ajatus oli, että pilkkuakaan ei sen jälkeen muuteta, mutta kun esitys tuli lausuntokierrokselle, STM oli lisännyt sinne alkoholin etämyyntikiellon”, Wallinheimo sanoo.
Etämyynnin kielto estäisi suomalaisia kuluttajia tilaamasta viinejä toisesta EU-maasta, ellei kuluttaja itse vastaisi kuljetuksesta ja maksaisi valmisteveroja etukäteen. Tämä käytännössä lopettaisi nykyisen lain salliman laatuviinien nettikaupan, jossa myyjä tai hänen asettamansa veroedustaja on vastannut verojen tilittämisestä.
Lakiehdotuksen kohdan on kritisoitu houkuttelevan kuluttajaa veronkiertoon, sillä lakiehdotuksella ei olisi vaikutusta niihin nettikauppoihin, jotka jättävät vastuun veroista ostajille. Lisäksi sen toteutumismahdollisuuksia on epäilty, sillä lakiehdotuksen kohdan katsotaan olevan ristiriidassa EU:n takaaman tuotteiden vapaan liikkuvuuden kanssa.
Etämyynnin kiellosta noussut runsas kritiikki tuli yllätyksenä hallitukselle. Kesäkuussa peruspalveluministerinä aloittavan keskustan Annika Saarikon mukaan koko asian merkitys nousi esiin vasta kansalaispalautteen myötä.
”On ihan varmaa, että se huomioidaan ja käydään läpi nyt lausuntokierroksen palautteen myötä ja pohjaesityksestä keskustellaan vielä tältäkin osin”, Saarikko kommentoi.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa sanoo, ettei etämyynnin kieltämisellä olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia mennä EU-oikeudessa läpi.
”Ehdotus on aivan käsittämätön, eikä sen argumentointi ole millään lailla pätevä. Ihmettelen, mikä on taustalla oleva motivaatio, kun poliittista tahtoa etämyynnin kieltämiseen ei ollut”, Sarvamaa sanoo.
Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen pitää tärkeänä, että rajat ylittävän etämyynnin käsite sekä laillinen ja laiton etämyynti ja -osto määritellään laissa selkeästi.
”Rajat ylittävässä etäkaupassa tulee varmistaa, että Suomen valmiste- ja arvonlisäverot tulevat suoritetuksi ja viranomaisilla tulee olla tehokkaat keinot valvoa tätä. Lisäksi tuotteiden luovutuksen yhteydessä pitää pystyä varmistamaan muut alkoholin myynninvalvontaan liittyvät edellytykset.”
Lakiehdotusta tullaan oletettavasti muokkaamaan myös muilta osin. Yksi mahdollisesti tarkasteltava asia liittyy ravintoloiden järjestyksenvalvojamäärään. Ravintola-alalla asiakaspaikkamäärään perustuvaa järjestyksenvalvojavelvoitetta on pidetty kohtuuttomana, sillä se ei ota huomioon paikalla olevaa asiakasmäärää. Ehdotuksen mukaan järjestyksenvalvojia olisi pitänyt olla yhtä paljon viikonpäivästä riippumatta, mikä nähtiin uhkana pubityyppisten ravintoloiden aukioloajoille, ja sitä kautta alan työllisyydelle.
Lakiesitys saapuu huhtikuussa hallituspuolueiden eduskuntaryhmiin. Eduskuntakäsittelyn aika on toukokuussa. Tällä aikataululla laki voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta.