Suomessa ja Ruotsissa on yhtä paljon viiniharrastajia, kertoo Altian teettämä pohjoismainen kuluttajatutkimus.

Noin 8 000 pohjoismaista kuluttajaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastasi Altian viime vuonna toteuttamiin online-kyselyihin. Itsensä viiniharrastajaksi määritteli sekä Suomessa että Ruotsissa 10 prosenttia vastanneista. Norjasta ja Tanskasta viiniharrastajia löytyi suhteessa hieman vähemmän.

Suomalaiset erosivat muista pohjoismaisista kuluttajista mutkattomalla asenteellaan.

Kun vastaajat saivat kertoa omin sanoin suosikkiviinistään, suomalaisten yleisin maininta oli ”punaviini”. Ruotsalaiset, tanskalaiset ja osin norjalaisetkin mainitsivat spontaanisti Amaronen lempiviinikseen.

”Suomalaisilla on halu oppia lisää viineistä ja heittäytyä viinien maailmaan ilman turhaa pönötystä. Ruotsalaiset taas ovat suomalaisia imagohakuisempia viinivalinnoissaan”, luonnehtii Altian tutkimusjohtaja Milla Sorsakivi kyselytutkimuksen lehdistötiedotteessa.

Punaviini oli suosituinta kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaiset juovat muita pohjoismaalaisia mieluummin kuohuviiniä ja valkoviiniä. Ruotsalaiset taas valitsevat suomalaisia herkemmin roseeviinin.

Etiketillä on merkitystä viinivalinnoissa. 77 prosenttia kaikista vastanneista myönsi, että on ainakin joskus ostanut viiniä etiketin tai pakkauksen vuoksi. Vastaavasti 55 prosenttia on jättänyt joskus viinin ostamatta etiketin takia. Erityisesti ”liian viinilliseksi” tai ”perinteiseksi” koettu viini saattaa herättää torjuntaa.

Angelov: ”Suomessa Russian border taste”

Kyselytutkimuksen tulokset julkistettiin keskiviikkona Altian järjestämässä Mikä Viini! -tapahtumassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Julkistustilaisuudessa oli myös paneelikeskustelu, johon osallistuivat sommelier Samuil Angelov, tutkija Antti Maunu, Altian Brand Manager Nina Jansson sekä kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen.

”Usein sanotaan, että Suomessa on ’Russian border taste’: ei niin makea kuin Venäjällä, mutta ei niin kuiva kuin Euroopassa. Meillä on ehkä vähän muita eurooppalaisia hedelmäisempi maku”. sommelier Samuil Angelov pohti.

Hänen mukaansa Suomessa on aidosti hyvä viinikulttuuri.

”Täällä ollaan avoimia kaikille viineille ja kuluttajilla on myös tietoa, miltä maailman viinit maistuvat. Suomalainen voi sanoa, että tykkää enemmän australialaisista kuin chileläisistä viineistä. Ranskalainen taas määrittää herkästi viinimakunsa oman maan alueiden, kuten Bordeaux’n tai Bourgognen mukaan.”

Tutkija Antti Maunun mukaan viinillä on edelleen elitistinen leima Suomessa:

”Jos sitä halutaan muuttaa, meidän on ymmärrettävä paremmin emotionaalisia tekijöitä, jotka toisaalta luovat tilaa viininkäytölle ja toisaalta estävät sitä. Mutkattomuutta ja maanläheisyyttä arvostetaan suomalaisessa kanssakäymisessä, ja viiniä pidetään edelleen aika hienostelevana.”

Pelkonen: Alkoholilain uudistus etenee

Altian Portfolio Director Nina Jansson uskoo suomalaisen viinikulttuurin kehittyvän vähitellen.

”Viinistä on tullut yhä arkipäiväisempi vuosi vuodelta, ja se on minusta oikea suunta.”

Samaa mieltä on myös kansanedustaja Jaana Pelkonen.

”Kielto- ja kontrollilinja on tullut jo kauan sitten aikansa päähän. Olen tyytyväinen, että se on ymmärretty pikkuhiljaa myös päättäjätasolla.

Vaikka alkoholilain uudistus on lykkääntynyt, Pelkosella on luja usko siihen, että asia saadaan tuotua eduskuntaan keväällä 2017.

”Pakkohan se on saada. Alkuperäisen aikataulun mukaanhan lain olisi pitänyt astua voimaan jo vuodenvaihteessa. Hallituspuolueilla on aiheesta yhteisymmärrys, eikä viivyttelylle ole enää mitään syytä”, Pelkonen sanoi.

Mikä Viini! -tapahtuma Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 14.-15.9. Lisätietoja Viinimaan nettisivuilta.