Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila tutustui ruoka- ja juomakulttuurin historiaan yhdessä ruokablogisti Venla Rossin kanssa. Tuloksena syntyi kirja, Nälästä nautintoihin – ruoan tarina.
Olet tutustunut moniin kulttuureihin. Minkä maan keittiö on suosikkisi?
Ehdottomasti Italia. Valitsen ulkomailla joko paikallista ruokaa tai italialaista. Kokkaan sitä usein myös itse. Italialainen ruoka on yksinkertaista ja parhaista mahdollisista raaka-aineista valmistettua. Yksi suosikkini kotikeittiössäni on helposti valmistuva aglio, olio e peperoncino eli valkosipuli-oliiviöljy-chilipaprikapasta.
Toimit arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina. Mikä arabimaiden ruokakulttuurissa on parasta?
Niin kauan kuin olin lihansyöjä, nautin heidän liharuoistaan. Ne ovat todella hyviä. Kasvissyöjälle heidän keittiönsä parasta antia ovat meze-alkupalat erilaisina tahnoineen. Meillä Suomessa buffetpöytään katetaan yleensä erilaisia ruokia, jotka eivät välttämättä sovi toisilleen. Mezessä maut ovat yhteensopivia. Suomalaisille on iskostettu myös ajatus siitä, että ruoalla ei pidä koreilla. Arabimaissa ruoasta osataan iloita.
Millainen rooli viinillä on ruokapöydässäsi?
Juon hyvän ruoan seurassa mielelläni viiniä. Italialaiset viinit ovat suosikkejani. Maan perusrypäleet ovat tuttuja, ja tiedän suunnilleen mitä saan, kun tilaan jotain viiniä.
Millainen viinikulttuuri meillä on ollut Suomessa?
Viinin historia on Suomessa suhteellisen lyhyt. Oluella, sahdilla ja kotipolttoisella viinalla on ollut paljon vankempi asema. Saksalaiset viinit dominoivat meillä pitkään. Vielä 1970-luvulla ravintolassa tarjottiin kahta viiniä: punaista ja valkoista. Viinikulttuurimme on sittemmin kehittynyt huimasti. Meillä puhutaan hieman huvittavasti myös viiniharrastuksesta, jossa muun muassa nuuhkitaan viiniä. Perinteisissä viinimaissa viinit ovat osa normaalia ruokakulttuuria.
Mitä asioita toisit menneiden aikojen ruokakulttuurista nykypäivään?
Nykyään meillä on kaikkea paljon, mutta laatu on kärsinyt. Toivoisin, että hitaasti kasvatettujen, luonnollisten ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden suosio lisääntyisi keinotekoisesti ja nopeasti tuotetun sijaan.
Miten uskot, että ruokakulttuurimme tulee kehittymään?
Osa vallitsevista trendeistä varmasti jatkuu: esimerkiksi eettinen syöminen ja lähiruokakulttuuri tulevat toivottavasti kasvamaan, vaikka elintarviketeollisuus taisteleekin niitä vastaan. Ruoan ja syömisen etnistyminen jatkunee myös. Meille tulee varmasti uusia kansallisia keittiöitä. Esimerkiksi aidot intialaiset ravintolat ovat vielä harvinaisia Helsingissä.
