Grand Champagne -tapahtuman pääarkkitehtina toimii Essi Avellan. Samppanjan parissa työskentelevä Avellan suoritti Master of Winen vuonna 2006, ensimmäisenä suomalaisena. Hän on toimittanut laajennetun laitoksen Tom Stevensonin Christie’s World Encyclopedia of Champagne and Sparkling Wine -tietokirjasta.

Samppanjassa Avellania viehättää sen keveys, eleganttius ja raikkaus.

”Kun päätin erikoistua, tein valintani sen perusteella, mitä viiniä mieluiten haluan nauttia. Vastaus oli samppanja”, hän kertoo.

Onko vastaus edelleen samppanja?

Ehdottomasti. Kollegat nauravat, että vaikka olisin päivällä maistanut tastingissa sata samppanjaa, valitsen samppanjan vielä illallakin, vaikka moni muu joisi siinä kohtaa olutta.

Mikä on viinikellarisi aarre?

Joskus nuorena olin niin fiksu, että ymmärsin hankkia muutaman magnumin 1999 Cristal Roseeta. Yhden avasin, kun läpäisin Master of Winen. Kun kollegani Tom Stevenson vieraili Suomessa, avasin toisen. Vielä on muutama avaamatta. Vaikka ne joskus sijoitukseksi ostinkin, en aio myydä niitä.

Mikä on nouseva alue, johon kannattaa kiinnittää huomiota?

Ihan ehdottomasti Englanti. Siellä on meneillään oikea kuohuviinibuumi ja juomat ovat äärettömän hyviä. Valitettavasti Englannissa on vain hyvin harvoja tiloja, jotka vievät viinejä ulkomaille.

Onnistuuko sapelilla avaaminen?

Kyllä se onnistuu. Ei ole koskaan jäänyt pullo kiinni. (nauraa)

Ennen ateriaa vai sen jälkeen?

Ennen ja sen aikana ja sen jälkeen.

Mikä on eksoottisin samppanjamuistosi?

Yksi kiinnostava kokemus oli se, kun pääsin testaamaan kuumailmapallolla, miltä sama samppanja maistuu yhden kilometrin ja kolmen kilometrin korkeudessa. Samppanja maistui kyllä parhaalta maan pinnalla.

Toisaalta se nousee kuulemma yläilmoissa päähän nopeammin?

Muutokset ilmanpaineessa, kosteudessa ja happipitoisuudessa muuttavat sekä itse viiniä että varsinkin maistajan aistien toimintaa. Samppanja maistuu yläilmoissa valitettavasti kuivemmalta, karvaammalta ja vähemmän hedelmäiseltä.