Tuttavilla oli perhejuhlat. Pari viikkoa vaille 18-vuotias oli hankkimassa viimeisiä ostoksia. Alkoholiton kuohuviini autoileville ja lapsivieraille puuttui. Ruokakaupassa ei ollut, mutta Arkadian Alkosta sitä löytyi.
Kassalla myyjä yllätti kysymällä henkilötodistusta. ”Tämähän on alkoholitonta”, ihmetteli nuori. ”Kysymme paperit kaikilta”, vastasi myyjä eikä myynyt.
Ihmettelin Alkon Facebook-sivuilla miksei kotimaista Lehtikuohua, 15 euron laatujuomaa, jossa ei ole tippaakaan alkoholia, myydä Alkossa. Alko tunnusti Jussin ja Helenan suulla, että lakiin homma ei perustu. Alaikäiselle ei vaan myydä ”alkoholijuomilta näyttäviä pakkauksia”. Myöhemmin Alko jatkoi selityksiä viittaamalla kaupan alan suosituksiin olla myymättä alle 1,2 % alkoholia sisältäviä juomia alaikäisille.
Tällä logiikalla lapsi ei saisi ostaa vettäkään ja tölkkilimut tulisi pysäyttää kaupan kassalle. Nehän ovat ilmiselvästi ihan samanlaisia kuin oluttölkit. Alko kuitenkin myy limsoja lapsille.
Ajatus siitä, että juoma, jossa ei ole tippaakaan alkoholia jätetään myymättä vain siksi, että se sattuu olemaan kuohuviinipullossa, on mielivaltainen. Sama mieltä oli suuri keskustelijoiden joukko.
Alko voisi toimia toisin: perustaa oman osaston alkoholittomille juomille, toivottaa lapset tervetulleiksi ja totuttaa lapset eri juomiin ja niiden normaaliin käyttöön, kuplilla ja ilman. Mieleen saattaisi myös jäädä se, että aikuisille on oma osasto ja lapsille omansa. Ihan niin kuin vaatekaupassa.
Mutta ei. Alko pyrkii piilottamaan alkoholijuomat lasten silmiltä ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan. Jos joku eksyy kauppaan ostamaan aivan sallittua juomaa, niin Alkon mielestä kannattaa vielä aiheuttaa mielipahaa ja olla myymättä.
Kieltolain henki halutaan juurruttaa jokaiseen kansalaiseen heti alkumetreillä, ettei kenellekään pääsisi syntymään normaalia käsitystä erilaisista juomista. Silloinhan saattaisi tulla mieleen myös se, ettei monopolia tarvita mihinkään.
Tapauksen nuori mies ei ymmärtänyt Alkon toimintaa. Ajatteli lähteä Tallinnaan kunhan 18 vuotta tulee täyteen. Suosittelin verkkokauppaa.
*
Kolumniteksti on ilmestynyt Viini-lehden numerossa 4/2015.
