viinilehti-rgb Created with Sketch.

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA
Ihmiset

Viini-lehti 25 vuotta: Vuosi 1999 & muutos kohti aiempaa kansanomaisempaa tyyliä

25.11.2014 Teksti + Kuvat Hanna Leino

Vuonna 1999 Viini-lehti täytti 10 vuotta. Viinihörhö Antti Rinta-Huumo kertoo tuolloin toteutetun suuren tyyliuudistuksen taustoja. "Uudistuksen yhteydessä lehdelle kaavailtiin uutta viinilehti.fi-nimeä, jota ei kuitenkaan lopulta otettu käyttöön." Lue, mitä Viini-lehden ympärillä tapahtui kymmenen vuotta sitten.

Mainos – sisältö jatkuu alla

– Sisältö jatkuu –

viinilehtifi_viini_25_vuotta_ana_hanna_leino_juttukuva_himmennetty

Antti Rinta-Huumo on koko kansan rakastama Viinihörhö. Vuonna 1999 aloitettiin Viini-lehden tilaajien Bouquet Club ja samana vuonna julkaistiin ensimmäinen Viinistä viiniin -kirja. Siitä asti Rinta-Huumo on ollut oleellinen osa myös Viini-lehden toimitusta.

1. Kädessäsi olevat vuonna 1999 julkaistut Viini-lehdet ovat erinäköiset. Mistä tämä johtuu?

”Vuonna 1999 Viini-lehteen tehtiin suuri tyyliuudistus. Lehteä oli tehty samalla sapluunalla kymmenen vuotta, joten oli aika muuttaa lehteä aiempaa modernimmaksi.

Internet tuli tuolloin kovaa vauhtia Suomeen. Nyt kun katselee lehteä, taisi olla niin, että lehden kansikuvan haluttiin näyttävän ikään kuin nettisivulta. Myös lehden nimenuudistusta kaavailtiin, mutta viinilehti.fi-nimeä ei lopulta otettu käyttöön.

Samoihin aikoihin Viini-lehdelle perustettiin oma nettisivusto. Internetin myötä kuluttajien tiedonjanon sammutus ei ollut enää vain lehtien varassa. Uudistus otti kuitenkin aikansa. Kesti pitkään, ennen kuin internetiä pystyttiin kunnolla hyödyntämään tiedonjakamisessa.”

2. Miten Viini-lehden sisältö muuttui uudistuksen myötä?

”Muutoksen jälkeen ei puhuttu enää vain viineistä, vaan ruokaa alettiin tuoda enenevissä määrin Viini-lehden sivuille. Viini alettiinkin nähdä osana kokonaisuutta, johon kuului kiinteästi ruoka, yhdessäolo ja viinin yhteen kokoava vaikutus.

Aiemmin lukijoiden kiinnostus oli keskittynyt rypälelajikkeisiin sekä viinialueisiin ja -tarhoihin.  Hiljalleen alettiin toivoa vinkkejä käyttöyhteyteen eli ruoan ja viinin yhdistämiseen. Tässä näkyi viinin arkipäiväistyminen, ja samalla Viini-lehdestäkin tehtiin tarkoituksella aiempaa kansanomaisempi.”

3. Miten Viinistä viiniin -kirja sai alkunsa ja mikä oli sen tarkoitus?

Juha Berglund esitteli idean osto-oppaasta Otavalle. Hän ajatteli, että kirjan tekeminen kanssani olisi mukava projekti ja juurruttaisi minut samalla entistä paremmin viinimaailmaan.

Kirjan myötä Alkon valikoiman arviot olivat ensimmäistä kertaa yksissä kansissa. Kirjoitimme omat mielipiteemme silloisista noin 800 viinistä. Uskon, että sanomisemme ohjasivat kuluttajia viinivalinnoissa.”

4. Entäpä Bouquet Club, joka aloitti toimintansa sinun johdollasi vuonna 1999?

”Bouquet Clubin tarkoituksena oli tarjota Viini-lehden lukijoille jäsenkerho, jonka kautta he saavat hyötyjä ja lisää viinitietoa. Jäsenet saavat muun muassa etuja ravintoloissa ja pääsevät osallistumaan viini-iltoihin viinintuottajien kanssa.

Lisäksi tarjoamme klubilaisille mahdollisuuden tilata klubiviinejä, joita ei saa edes Alkon tilausvalikoimasta. Haluamme tarjota innokkaille viiniharrastajille hieman harvinaisempia viinejä niin lajikkeellisesti kuin alueellisestikin sekä hinta-laatusuhteeltaan huippulöytöjä.”

5. Asuit lähes kolme vuotta Ranskassa ja työskentelit päivittäin viinin parissa. Miten Ranskan ja Suomen viinikulttuurit erosivat 90-luvun puolivälissä toisistaan?

”Suomessa viinistä alkoi hiljalleen tulla osa arkipäivää. Sitä alettiin juoda aiempaa enemmän myös kotona ja aiemmasta poiketen jopa arkipäivinä. Ranskassa viini on sen sijaan aina ollut osa jokapäiväistä elämää, sillä siellä se lasketaan arkiseksi elintarvikkeeksi. Vaikka en viiniä ihan päivittäin nauttinutkaan, suhtautumiseni viiniin muuttui Ranskan vuosien myötä.

Ranskassa juotiin kuitenkin vain oman maan viinejä. Suomi on viiniä tuottamaton maa, ja meille on aina pyritty tuomaan viinejä eri puolilta maailmaa. Toki tuohon aikaan klassiset eurooppalaiset viinit olivat vielä vallalla Suomessa.

Kummassakaan maassa viini ei mielestäni lähtökohtaisesti ole humaltumistuote, mutta vielä vähemmän se on sitä Ranskassa.”

Makupaloja Viini-lehdestä 1/1999

viinilehtifi_viini_25_vuotta_vuosi_1999_aukeama_juhlat_hanna_leino_juttukuva

viinilehtifi_viini_25_vuotta_vuosi_1999_aukeama_hiihtokokki_hanna_leino_juttukuva

Makupaloja Viini-lehdestä 2/1999 (tyyliuudistuksen jälkeen)

viinilehtifi_viini_25_vuotta_vuosi_1999_aukeama_pilkilla_hanna_leino_juttukuva

viinilehtifi_viini_25_vuotta_vuosi_1999_aukeama_suklaa_hanna_leino_juttukuva

viinilehtifi_viini_25_vuotta_vuosi_1999_aukeama_bouquet_club_hanna_leino_juttukuva

Lue lisää

Juoma- ja ruokatrendit 2024 – katsaus menneeseen vuoteen

18.12.2024 Anna-Kaisa Karppinen + kuva Shutterstock

8-prosenttinen mikä?

25.11.2024 Mika Vanne + kuva Shutterstock + kaavio Satu Salmitie

Kysyimme guruilta: ensi vuoden viinitrendit

19.11.2024 Teksti ja kuvat Wenla Wallin

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa tästä